Kansallis­puistoissa oli ennätysvilkas vuosi: Korona­epidemian myötä etenkin nuorten määrä luonnossa kasvoi

Koronaepidemia on siivittänyt kansallispuistojen kävijämäärät ennätyslukemiin. Koronapandemia ei kuitenkaan ole yksin syy luonnossa virkistäytymisen kasvuun.

Metsähallituksen mukaan ensikertalaisten retkeilijöiden ja lasten kanssa retkeilevien määrä on kasvanut. Luonnossa myös yövytään useammin.

Luonnosta nautitaan ja luonnossa harrastetaan myös entistä enemmän. Esimerkiksi maastopyöräilijöiden ja nuorten määrät ovat kasvaneet.

Myös perinteisesti syrjäisten tai rauhallisten kohteiden suosio on kasvanut. Yhteistä kaikille kävijöille oli luonnonrauhan hakeminen ja kauniista luonnosta nauttiminen.

Käyntimäärien ennustetaan pysyvän korkeana koronapandemian jälkeenkin.

Metsähallitus on seurannut kävijätrendejä vuodesta 2001. Viime vuonna Metsähallituksen hoitamien kaikkien valtion suojelualueiden ja asiakaspalvelupisteiden kokonaiskäyntimäärä oli 9,2 miljoonaa käyntiä.

Tästä kansallispuistojen käyntimäärä oli lähes neljä miljoonaa. Kaikkien maastokohteiden käyntimäärä kasvoi edellisestä vuodesta lähes viidenneksellä ja kansallispuistojen liki neljänneksellä.

Myös valtion retkeilyalueiden käyntimäärät kasvoivat selvästi edellisvuodesta. Viime vuonna niillä vieraili yli 300 000 kävijää.

Vaikka luontobuumi alkoi jo ennen koronaepidemiaa, se vaikutti siihen, miten suojelualueiden asiakkaat käyttivät rahaa matkailuyrityksissä.

Ulkomaalaiset kävijöiden puuttuminen on verottanut ohjelmapalveluyrittäjiä. Myös hotelli- ja ravintola-ala on kärsinyt. Sen sijaan monilla mökkimajoituspalveluja tarjoavilla yrityksillä oli ennätysvuosi. Myös luontokohteiden lähistön ruokakaupat ja polttoaineen jakelupisteet saivat paljon uusia asiakkaita.

Kohdekohtaisia paikallistaloudellisia vaikutuksia ei voitu vuodelle 2020 pandemian vuoksi laskea, toisin kuin aiemmille vuosille, koska kävijätutkimusten aineistonkeruu toteutetaan maastossa kävijöitä haastatellen.

Koronaepidemia vähensi myös luontokeskusten ja muiden asiakaspalvelupisteiden käyntimääriä, sillä ne olivat pandemian takia suljettuina maaliskuun puolesta välistä toukokuun loppuun sekä paikoitellen lyhyitä aikoja syksyllä. Kysyntä laski ennen kaikkea luontokeskuksissa, joissa sulku osui merkittävän sesongin aikaan.

Retkeilyneuvonnalle on kuitenkin ollut kova kysyntä, ja joillain alueilla sosiaalinen kestävyys on ollut koetuksella.

Retki-innostus näkyi kuitenkin Metsähallituksen verkkopalveluissa. Luontoon.fi-palvelua käytti viime vuonna 3,2 miljoonaa yksittäistä käyttäjää. Yksittäisten käyttäjien määrä kasvoi 49 prosenttia. Retkikartta.fi-palvelun käynnit puolestaan kasvoivat 44 prosenttia kaikkiaan 3,8 miljoonaan käyntiin.

Metsähallitus sai viime vuonna muun muassa luontopalvelujen parantamiseen ja luontokohteiden kehittämiseen lisärahoituksen, joka mahdollisti sen, että kansallispuistoihin ja luontokohteisiin voitiin vuonna 2020 vastaanottaa huomattavasti kasvaneet kävijämäärät.

”Olemme lisänneet rahoitusta luontokohteiden palvelurakenteiden parantamiseen, mikä todella tuli tarpeeseen. Hyvät retkeilyrakenteet houkuttelevat luontoon ja suojaavat sitä kulutukselta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) toteaa tiedotteessa.

”Olen iloinen, että tyytyväisyys kansallispuistoihimme ja muihin luontokohteisiimme pysyi samalla korkeana.”

Metsähallituksen luontopalvelujohtajan Timo Tannisen mukaan tasokorotuksia tarvitaan jatkossakin, jotta maastopalveluja voidaan kehittää vastaamaan kysyntää niin, että ne tukevat luontomatkailua, edistävät luontoarvojen turvaamista suosituimmillakin kohteilla ja varmistavat yhdenvertaisuuden ja asiakasturvallisuuden.

Lähde: Helsingin Sanomat