EU haluaa lopettaa terroristien pääsyn Schengenin alueelle – ulkorajan ylittämiseen tarvitaan pian uudenlainen matkustuslupa

Kun Helsinki-Vantaan lentokentälle saapuu EU:n ulkopuolelta tuleva matkustaja, hänen passinsa tiedot tarkistetaan nykyisin Schengen Information System eli SIS-tietojärjestelmästä. Siihen on tallennettu tietoja muun muassa terrorismista epäillyistä ja muista rikollisista.

Passintarkatuksen jälkeen matkustaja voi jatkaa käytännössä mihin tahansa 26:een Schengen-maahan. Tieto henkilön saapumisesta ei kuitenkaan välity Suomen ulkopuolelle.

Heikko tiedonkulku Schengen-maiden välillä on ollut syy siihen, että terroristit ja rikolliset ovat pystyneet toimimaan varsin vapaasti EU:n alueella.

Euroopan poliisiviraston Europolin kesällä 2020 julkaiseman raportin mukaan (siirryt toiseen palveluun) Euroopan Unionin alueella tehtiin, yritettiin tehdä tai torjuttiin 119 terrori-iskua. Trendi on ollut laskeva, mutta erityisesti Lähi-Idästä ja Afrikasta suuntautuva ihmissalakuljetus tulevat koronapandemian jälkeen lisääntymään.

– Meillä on tiedustelutietoa, että kun matkustusrajoitukset helpottuvat, paine rajoilla kasvaa, sanoo Rajavartiolaitoksen rikostorjuntayksikön päällikkö, komentajakapteeni Petri Härmä.

Matkustuslupa haettava ennakkoon

EU:ssa halutaan tiukentaa ulkorajojen yli tapahtuvan matkustamisen valvontaa, jotta vapaa liikkuvuus Euroopassa säilyisi.

EU:n ja Schengen-alueen ulkopuolelta tulevan matkustajan on ensi vuoden keväästä alkaen haettava ennakkoon matkustuslupaa, mikäli hän ei tarvitse viisumia. Tuolloin käyttöönotettava Etias-matkustuslupa on samankaltainen kuin Yhdysvaltoihin matkustettaessa ennakkoon haettava Esta-lupa.

– Me voimme ennakkotarkastuksen yhteydessä estää sellaisia henkilöitä saapumasta, joilla ei ole perustetta tulla EU-alueelle, sanoo Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö, everstiluutnantti Matti Pitkäniitty.

Lento- ja laivayhtiöt tarkistavat luvan suoraan EU:n järjestelmistä viimeistään siinä vaiheessa, kun matkustaja tekee lähtöselvityksen. Ilman lupaa matkustajaa ei saa tuoda EU:n alueelle.

Kaikki matkustukseen liittyvät tiedot tallennetaan EU:n yhteisiin tietojärjestelmiin, jolloin ne ovat kaikkien Schengen-valtioiden viranomaisten luettavissa. Vuosittain tietoa arvioidaan kertyvän yli sadasta miljoonasta rajanylityksestä.

Samalla otetaan käyttöön biometrinen tunnistautuminen, jolloin rajatarkastuksen yhteydessä kasvontunnistusohjelmisto lukee kasvojen piirteitä, ja sormenjälkiä verrataan tietojärjestelmässä oleviin tietoihin. Se on luotettavampi keino varmistua matkustajan henkilöllisyydestä kuin esimerkiksi passi.

– Jatkossa me tulemme luottamaan enemmän meidän itse keräämäämme tietoon, eikä niinkään kolmannen maan, esimerkiksi Yhdysvaltojen tai jonkun Afrikan valtion myöntämään passiin, sanoo Pitkäniitty.

Tavallinen turisti huomaa muutoksen ainakin siitä, että passien leimaaminen rajalla loppuu, kun tiedot ovat tallessa sähköisesti.

Luvattomat oleskelijat paljastuvat

Tähän asti EU-alueelle päässyt matkailija on voinut jäädä varsin helposti Schengenin alueelle yliajalle. Schengen-maiden alueella voi viettää aikaa ilman oleskelulupaa kolme kuukautta puolen vuoden aikana.

Yksi uusista käyttöönotettavista EU:n järjestelmistä on rajanylitystietojärjestelmä EES, Entry-Exit System, johon tallennetaan ulkorajan ylittävien kolmansien maiden kansalaisten tiedot.

– Järjestelmä luo listan henkilöistä, jotka ovat täällä yliajalla. Tilannekuva siitä, keitä Schengenin alueella oleskelee, paranee merkittävästi.

Samalla vaikeutuu mahdollisuus tulla Euroopan unioniin väärän henkilöllisyyden avulla. Biometristen tunnisteiden ansiosta järjestelmä havaitsee, mikäli henkilö on aiemmin tullut eri nimellä.

Konetunnistaminen yleistyy matkustamisessa

EU:n tiukentuva ulkorajan valvonta ei kuitenkaan vaikuta suomalaisten matkustamiseen. Suomalaisten tai muiden Schengen-maiden kansalaisten tietoa ei järjestelmiin tallenneta.

– Mutta konetunnistaminen tulee yleisemmäksi maailmalla, ja kun suomalaiset matkustavat muihin maanosiin, he tulevat törmäämään vastaaviin järjestelmiin siellä, muistuttaa Pitkäniitty.

Komissio päättää keväällä milloin Ees- ja Etias-järjestelmät otetaan käyttöön. Suomen osallistuminen järjestelmien käyttöön vaatii lisäksi eduskunnan päätöstä. Hallituksen esitys asiasta on tarkoitus antaa toukokuussa.

Lähde: Yle