Suomen linnusto köyhtyy ja uhanalaisten lintulajien määrä kasvaa: Birdlife kuvaa tilannetta ”lintujen hätähuudoksi”!

SUOMEN linnusto köyhtyy useissa elinympäristöissä ja uhanalaisten lajien määrä kasvaa, kertoo lintujärjestö Birdlife Suomen tuore raportti. Sen mukaan lintukato voidaan pysäyttää, jos luonnon monimuotoisuus otetaan nykyistä paremmin huomioon päätöksenteossa.

Lintujen uhanalaistumiseen ovat johtaneet etenkin vesistöjen tilan heikkeneminen, maa- ja metsätalous sekä ilmastonmuutos. Vesilinnut vähenevät, kun lintuvedet kasvavat umpeen. Peltolinnusto kärsii tehomaataloudesta ja metsälinnusto tehometsätaloudesta. Soiden linnut vähenevät ojitusten, turvetuotannon ja ilmastonmuutoksen seurauksena.

Suomen linnuston tila -raportin mukaan lintujen vähenemistä voidaan hidastaa laajamittaisella lintuvesien hoidolla ja kunnostuksella, luonto- ja ympäristötoimien vahvistamisella maataloudessa sekä varttunutta metsää tarvitsevien lajien elinympäristöjen huomioimisella metsätaloudessa.

”LINTUJEN hätähuuto” pitää Birdlifen suojelu- ja tutkimusjohtajan Teemu Lehtiniemen mukaan ottaa vakavasti.

”Suomen linnuston tila tunnetaan erinomaisesti. Se on tuhansien lintuharrastajien tuottaman havaintoaineiston ansiota. Raporttimme on paitsi kiitos harrastajille myös lintujen hätähuuto”, Lehtiniemi sanoo.

 

Hänen mukaansa Suomessa on tehty tärkeitä, uhanalaisia lintulajeja hyödyttäviä päätöksiä, kuten taantuneiden vesi- ja kosteikkolintujen elinolosuhteiden parantamiseen tähtäävien Helmi- ja Sotka-hankkeiden käynnistäminen. Toimenpiteet peltolintujen ja metsien paikkalintujen vähenemisen pysäyttämiseksi ovat Lehtiniemen mukaan vielä tekemättä.

”Luontokadon pysäyttäminen onnistuu, mikäli luonnon monimuotoisuus otetaan kaikkeen päätöksentekoon poikkileikkaavaksi teemaksi”, Lehtiniemi toteaa tiedotteessa.

 

ILMASTON lämpeneminen on suuri uhka erityisesti tunturi-, suo- ja metsälinnustolle. Birdlife korostaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeyttä lintujen elinympäristöjä parantavien toimenpiteiden rinnalla.

Ilmastonmuutoksen linnustovaikutukset ovat paljon muutakin kuin leudolla säällä Suomeen jääneitä talvehtijoita tai varhain keväällä saapuneita muuttolintuja. Vaikutukset ulottuvat syvälle elinalueisiin ja lajien välisiin suhteisiin.

 

Muutos jättää linnuille niukasti vaihtoehtoja. Ne ovat sopeudu, siirry tai kuole. Parhaiten pärjäävät sopeutuvat yleislajit, kun taas arktisiin oloihin erikoistuneet pohjoisen lajit ovat hätää kärsimässä elinalueidensa reunalla.

 

Lue lisää: Ilmastonmuutos pakottaa linnut sopeutumaan: lehtopöllöt ovat vaihtaneet värinsä harmaasta ruskeaksi, ja varpuset kutistuvat

 

Lajien uhanalaistuminen on kaiken kaikkiaan nopeutunut kymmenessä vuodessa. Heikkenevä suunta näkyy kaikissa elinympäristöissä, etenkin metsissä ja soilla.

 

Lue lisää: Ankerias on vaarassa kuolla Suomessa sukupuuttoon, sen lisäksi joka yhdeksäs laji on muuttunut uhanalaiseksi

 

Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarviossa jopa 35 prosenttia lintulajeista luokiteltiin uhanalaisiksi.

 

Esimerkiksi punasotka on muuttunut äärimmäisen uhanalaiseksi. Taantumiseen ovat vaikuttaneet vesien rehevöityminen, ravintokilpailu kalojen kanssa, pienpedot sekä naurulokkien katoamien lintuvesiltä. Punasotkat pesivät mielellään lokkiyhdyskuntien suojassa.

Metsissä ympäri vuoden elävien lintujen määrä on vähentynyt hakkuiden lisäännyttyä. Metsälintujen kannat ovat pienentyneet erityisesti Etelä-Suomessa, jossa suojelumetsien osuus on hyvin pieni.

Paikkalinnuista ovat vähentyneet etenkin hömö- ja töyhtötiainen, kuukkeli, pyy ja käpytikka.

Suomessa pesii noin 250 lintulajia ja yli 50 miljoonaa lintuparia. Selvästi runsaimmat pesimälajit ovat pajulintu ja peippo: lähes joka kolmas Suomessa pesivä lintu on jompikumpi näistä.

Kaikkiaan kahdentoista lintulajin pesimäkanta arvioidaan yli miljoonan parin suuruiseksi. Viidentoista harvalukuisimman lajin pesimäkanta on alle kymmenen paria. Suomi on erityisen tärkeä pesimäalue monelle pohjoisten metsien tai soiden pesimälinnulle.

Linnuston tila Suomessa -raporttiin on koottu seuranta- ja tutkimustietoa linnuston muutoksista ja muutosten syistä.

Birdlife on laatinut raportin yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Raportti löytyy pdf-muodossa Birdlifen verkkosivulta.

Lähde:HS