Mitä viranomainen voi tehdä, jos Suomeen tulija kieltäytyy koronatestistä? Etelä-Suomen avin ylijohtaja vastaa keskustelua herättäviin kysymyksiin – ”Meillä on täysi valmius ja kynät valmiina”!

Suomessa ei ole ryhdytty tekemään rajoilla niin sanottua koronan pakkotestausta. Laivalla Suomeen tullessa varustamot tarkistavat tulijoiden koronatestituloksia. Suomeen saapuessa testiin ei tarvitse mennä, jos tulijalla on todistus negatiivisesta koronatestistä, joka on otettu enintään 72 tuntia ennen maahantuloa tai todistus siitä, että on sairastanut koronan puolen vuoden sisään.

Entä jos todistusta ei ole eikä tulija suostu testiin, Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Merja Ekqvist ?

”Maahantulijat testataan tällä hetkellä varsin kattavasti. Olemme antaneet kunnille määräyksen järjestää rajoilla terveystarkastukset, mutta ne ovat yksittäisille ihmisille vapaaehtoisia. Tartuntatautiviranomainen eli lääkäri arvioi terveystarkastuksen sisällön.”

Ekqvistin mukaan terveystarkastukseen kuuluu lähtökohtaisesti koronatesti. Joissakin tilanteissa testiä ei tarvitse ottaa, kuten jos ihminen on sairastanut koronan puolen vuoden sisällä.

”Meillä on lain mukaan mahdollisuus määrätä ihminen pakolliseen terveystarkastukseen, ei pakkotestiin. Näihin pakollisiin terveystarkastuksiin määräämistä varten tarvitaan kunnilta pyyntö. Kunnilta ei ole vielä tullut aveille pyyntöjä. Meillä on täysi valmius ja kynät valmiina, mutta pyyntöjä päätöksistä ei ole tullut.”

”Eri toimijat ovat petranneet tässä. Valmiutta on valtavasti kohotettu ja satamissa laivayhtiöt ovat alkaneet vaatia ennakkotestiä, että on testitulos ennen kuin tullaan laivaan.”

Eli mitä tapahtuu, jos Suomeen on tulossa pärskivä ihminen, joka ei halua terveystarkastukseen?

”Kunnan pitäisi tehdä terveystarkastus, jos on pärskivä ja huonovointisen näköinen. Jos tulija sanoo, ettei hän hän suostu, kunta voi pyytää meitä tekemään päätöksen, että tämän nimiselle ihmiselle pitää tehdä pakollinen terveystarkastus, ja tartuntatautiviranomainen päättää, mitä se pitää sisällään.”

Mutta oliko niin, että tulijoiden ei ole pakko antaa yhteystietojaan? Miten ihmiset saadaan kiinni?

”Uusi voimaan tuleva tartuntatautilaki määrää, että tietoja pitää antaa. Tarvittaessa kunta voi pyytää virka-apua poliisilta henkilön tavoittamiseksi.”

Helsingin kaupungin terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen sanoi maanantaina A-Studiossa toivovansa, että avilta tulisi määräys, josta saataisiin selkänojaa sille, että tulijoilla täytyisi olla negatiivinen testitulos tai ihmiset tietäisivät automaattisesti päätyvänsä testiin satamassa. Onko teiltä tulossa tällainen määräys?

”Olemme juuri lähettämässä kunnille ohjauskirjettä koskien maahantulijoille järjestettävää terveystarkastusta. Ohjauskirje täsmentää aiemmin antamaamme tartuntatautilain pykälän mukaista päätöstä terveystarkastusten järjestämisestä.”

Eduskunta käsittelee niin sanottua pakkotestilakia. Mitä se siis muuttaisi?

”Uusi laki täsmentäisi ja muuttaisi sitä, miten henkilö voidaan määrätä pakolliseen terveystarkastukseen. Lisäksi säädettäisiin sairastuneen tai altistuneen henkilön velvollisuudesta antaa itseään koskevia tietoja asiaa selvittävälle terveydenhuollon ammattihenkilölle.”

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) halusi sulkea yksityiset kuntosalit ja muut ryhmäliikuntapaikat, mutta aluehallintovirasto tulkitsi tartuntatautilakia siten, että paikat voivat olla auki, jos niissä on korkeintaan kymmenen ihmistä. Miksi päätitte näin?

”Lain valmistelun aikana lakiin oli kirjattu vähän viittauksen omaisesti, että tavanomaiseen toimintaan soveltuvat alle 10 henkilön tilat voidaan pitää auki ja yli 10 hengen tilat suljetaan. Totaalisulku ei ollut mahdollinen, sillä meidän on pakko noudattaa lakia.”

”Erimielisyys koski näitä isojen toimijoiden yli 10 hengen tiloja. Meidän tulkintamme lähti siitä, että myös isoilla toimijoilla pitää olla mahdollisuus rajoittaa henkilömäärää, ja juuri niiden olisi mahdollista turvata turvavälien ja hygieniamääräysten toimiminen. Ministeriön tahtotila oli saada täyssulku.”

”Nyt tilanne on todennäköisesti muuttumassa. STM on todennut, että lakia pitää muuttaa, jotta me, toimivaltainen viranomainen, voimme tehdä täyssulun. Odotamme nyt, muuttuuko tämä.”

Avin pitää myös valvoa päätösten noudattamista. Mitä se tarkoittaa käytännössä?

”Omavalvonta on ensisijaista. Avilla on varsin pienet resurssit valvontaan. Teemme valvontaa kuntien kanssa, ja Helsingissä ympäristöterveydenhuollon toimiala on jo varmaankin liikkeellä.”

Mikäli päätöksiä ei noudateta, toimijaa ohjeistetaan Ekqvistin mukaan toimimaan oikein, tarvittaessa määräyksellä. Viimeinen vaihtoehto on, että paikka laitetaan kiinni.

Minkälaiset resurssit teillä on valvontaan?

”Ne eivät olet suuret, puhumme muutamista ihmisistä. Kunnilla onkin keskeinen rooli valvonnassa.”

”Määräyksen voimaantulon jälkeen on tullut myös ilmiantoja. Niihin pyritään reagoimaan heti. Joku on voinut käydä salilla, missä on tehty erilaisia virityksiä ja lippusiimalla tai vastaavalla eroteltu tiloja. On hyvä, että kansalaiset ovat alkaneet tarkkailla ja tuovat asioita esille.”

Yhteistyö eri viranomaisten ja päättäjien välillä on näyttänyt välillä vaikealta. Onko se sitä?

”Yhteistyössä on varmasti kehittämisen varaa. Kaikilla on omat roolinsa ja valtuutensa, ja tämä on iso ja pitkäkestoinen kriisi. Tämä on uutta kaikille, eikä meillä ole valmiita ratkaisuja. Pitää muistaa inhimillinenkin puoli. Joudumme viemään asioita eteenpäin kiireen keskellä ja myös epävarmalla pohjalla. Yhteistyö on kuitenkin pääosin ollut erittäinkin hyvää.”

”Tilanteet muuttuvat ja säädöspohjakin muuttuu. Kaikista yksityiskohdista ei aina huomata käydä riittävästi yhteistä keskustelua. Se on minusta inhimillistä, kun asioita tehdään nopeasti.”

Jos esimerkiksi yrittäjä kaipaa teiltä neuvoja, miten vastauksia saa parhaiten?

”Yritämme vastata nopeasti. Meille on perustettu korona-info-palveluneuvonta, minne voi soittaa tai laittaa sähköpostia. Sitä on vahvistettu ja kyselyitä tulee paljon. Nettisivuillamme on usein kysytyt kysymykset, ja tuotamme sinne koko ajan soveltamisohjeita ja vastauksia kysymyksiin. Kunnilla on myös omat palveluneuvonta-organisaationsa, jotka voivat auttaa elinkeinonharjoittajia.”

”Minulle tulee paljonko viestejä, että ymmärränkö, minkälaista on (yrittäjänä) muuttaa toimintaa. Ymmärrän kyllä. Meidän on kuitenkin mentävä tautitilanne edellä. Ei voi kuin pahoitella elinkeinonharjoittajille, että varmasti tulee haasteellisia tilanteita.”

Mikä tässä on ollut vaikeinta avin työn kannalta?

”Se, että tämä on uusi ja outo tilanne kaikille viranomaisille. Toimintamalleja ei ole ollut. Meidän organisaatiotamme ei ole lähtökohtaisesti rakennettu tällaiseen hyvin nopeatempoiseen päivystysluonteiseen työhön. Resurssien kannalta on ollut haastavaa, että uutta tehtävää on tullut valtavasti.”

”Lainsäädännön tulkintaan liittyvä epävarmuus on myös lisännyt työn haastavuutta ja työllistänyt neuvonnan vuoksi kaikkia aveja todella paljon.”

Miten hyvin ihmiset noudattavat rajoituksia?

”Pääasiallinen kuva on, että aika suuri osa kansalaisista noudattaa niitä. Nyt näkyvissä on vähän väsymystä. Joudumme – ja kunnatkin joutuvat muistuttelemaan paljon rajoituksista.”

”Kokonaisuutena ajatellen ravintoloitsijat ovat Etelä-Suomessa noudattaneet lain velvoitteita ja rajoituksia pääsääntöisesti hyvin. Toki yksittäisiä poikkeuksiakin on.”

Rakennustyömaiden koronatoimista on kuulunut paljon kritiikkiä. Miten avi suhtautuu tähän?

”Se tietysti huolestuttaa. Meidän mahdollisuutemme puuttua siihen, miten THL:n ohjeistuksia rakennustyömailla noudatetaan… Se on vähän mahdotonta, koska rakennustyömaita on niin valtavasti. Emme pystyisi hoitamaan sellaista valvontatehtävää. Toivon, että rakentamisessa omavalvonta ja ohjeistukset parantaisivat tilannetta.”

Lähde:KL