Asuntokaupat hypähtivät helmikuussa etenkin pk-seudun ulkopuolella – Turussa nousua yli 26 prosenttia viime vuodesta, Oulussa liki 20 prosentin hyppy

Helmikuussa vanhoja asuntoja myytiin maanlaajuisesti 15,6 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Pääkaupunkiseudulla tehtiin kauppoja 3,0 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Muualla Suomessa kauppamäärät nousivat peräti 20,7 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Huoneistokeskuksen asuntomarkkinakatsauksesta.

”Helmikuussa Helsingissä tehtiin vanhojen asuntojen kauppoja 2,3 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Espoossa kauppamäärät nousivat edellisvuoden helmikuuhun verrattuna 7,3 prosenttia ja Vantaalla 1,7 prosenttia”, kertoo Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Marina Salenius.

Kovimmat kasvuluvut nähtiin kuitenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Turussa vanhojen asuntoja myytiin helmikuussa 26,1 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Oulussa puolestaan nähtiin 19,7 prosenttia nousua viime vuoden helmikuuhun verrattuna. Kuopiossa vanhojen asuntojen kauppamäärät kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 18,4 prosenttia ja Jyväskylässä 17,9 prosenttia.

Kouvolassa vanhojen asuntojen kauppoja tehtiin peräti 51,7 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Tampereella kauppamäärät nousivat maltillisemmin, 4,2 prosenttia edellisvuoden helmikuusta.

Myös asuntosijoittaminen kiinnostaa

Viimeksi kuluneen vuoden aikana markkinatilanne niin asunto- kuin vuokramarkkinoilla on muuttunut koronapandemian myötä, ja yksityisestä sijoittajasta sijoitusasunnon hankinta voi tuntua aiempaa riskialttiimmalta.

Marina Salenius Huoneistokeskuksesta huomauttaa kuitenkin, että asuntosijoittaminen on edelleen hyvä vaihtoehto säästämiseen.

”Tarkasti suunniteltuna se tuottaa paitsi kuukausittaista rahavirtaa myös mahdollisen arvonnousun pitkällä aikavälillä. Asuntosijoittaminen joustaa myös elämäntilanteiden mukaan. Sijoitusasunto voi olla välillä vuokralla ja välillä taas omassa käytössä”, Salenius sanoo tiedotteessa.

VTT:n viime kesänä julkaisemien laskelmien mukaan tulevana vuosikymmenenä Suomessa tarvitaan vuosittain 35 000 uutta asuntoa. Tästä tarpeesta noin puolet kohdistuu Helsingin seutukunnalle.

”Asunnot kiinnostavat edelleen niin kotimaisia kuin ulkomaisia ammattimaisia sijoittajia, mutta myös yksityishenkilöiden kiinnostus asuntosijoittamista kohtaan on kasvanut.”

Saleniuksen mukaan paljon uudistuotantoa myydään suoraan sijoitusasunnoiksi. On esitetty arvioita, että jopa kaksikolmasosaa uudiskohteista menee sijoittajille. Tätä voi pitää huomattavan korkeana lukemana.

Vuoka-asuntojen kehityksessä paljon alueellisia eroja

Viime aikoina on puhuttu siitä, että vuokrien nousu on hidastunut ja vuokra-asuntoja on myös tyhjillään. Kehityksessä on kuitenkin suuria eroja alueittain.

Kilpailu vuokralaisista on vuokramarkkinoilla kiristynyt ja korostaa entisestään hinta-laatusuhteen merkitystä, arvioi Huoneistokeskuksen sisaryritys Realia Managementin asuntovuokrauksesta vastaava johtaja Jussi Lindholm.

”Hyvällä sijainnilla olevat kohtuuhintaiset vuokra-asunnot kiinnostavat vuokralaisia, mutta vuokrapyynnin on oltava kohdallaan”, Lindholm sanoo.

Kolmannes suomalaisista asuu vuokralla, joten hyville vuokra-asunnoille on kysyntää.

”Sijoitusasunto tarjoaa myös varsin hyvän suojan sijoitetulle pääomalle inflaatiota vastaan. Asuntojen hintakehitys on vakaampaa kuin mahdollisesti jyrkästi heilahtelevien osakkeiden ja varsinkin kasvukeskusten hyväkuntoisille asunnoille voitaneen odottaa arvonnousua myös tulevaisuudessa”, Salenius sanoo.