Maito on ollut aikuisten ruokajuoma lähinnä Suomessa, ja nyt maidon asema on uhattuna meilläkin

SUOMI on maitomaa. Maitoa kulutetaan henkeä kohti enemmän kuin missään muussa maassa, ja erikoisuutena on se, että Suomessa aikuisetkin käyttävät maitoa ruokajuomanaan. Lehmänmaidon asema on kuitenkin alkanut horjua muun muassa ympäristösyistä.

Tilalle on tullut kaura, jonka kulutus on vahvassa nousussa.

Kaurajuoma on jo monessa kodissa kahvi- ja aamupalapöydän vakiotuote. Suomessa kauraa paitsi syödään ja juodaan myös viedään laajasti ulkomaille. Suomesta on hyvää vauhtia tulossa kauramaa.

”Kaura on suomalainen vahvuus. Se on selviytyjä myös ympäristön- ja ilmastonmuutoksessa”, sanoo erikoistutkija Veli Hietaniemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

MAIDON kulutus on vähentynyt tasaisesti viime vuosina ja reilusti sotien jälkeiseen aikaan verrattuna. Esimerkiksi vuonna 2016 maitoa kului 118 litraa henkeä kohti ja 1950-luvulla kolminkertainen määrä.

Vuonna 2019 suomalaiset joivat maitoa Luken tilaston mukaan keskimäärin 102 litraa eli 104,9 kiloa henkeä kohti. Se on viisi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Viljan kulutus on sen sijaan kasvanut. Kasvu johtuu pääosin kauran kulutuksen kasvusta. Vuonna 2019 kauran kulutus nousi edellisestä vuodesta noin kaksi kiloa eli lähes 30 prosenttia. Se on nyt 9,5 kiloa henkeä kohti vuodessa.

KAURABUUMI on yhä voimistumassa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

”Uusia tuotteita ja vaihtoehtoja tulee jatkuvasti markkinoille, ja tuotteiden käyttötarkoitus on laajentunut. Kehitys heijastelee sitä, mitä kuluttajat haluavat. Tämä näkyy myös keskieurooppalaisessa ja globaalissa kehityksessä”, Hietaniemi sanoo.

Hietaniemi on myös Suomen kaurayhdistyksen puheenjohtaja. Kulutuksen kasvun taustalla ovat hänen mukaansa kauran terveysvaikutukset ja perussyynä elintapojen muutokset. Ne taas liittyvät hyvinvointiin sekä ilmasto- ja ympäristökysymyksiin.

Myös elintarvikekauran tuotanto on kasvanut kysynnän myötä. Vuosikasvu on lähes kymmenen prosentin luokkaa. Kaura sopii Suomen oloihin, sillä sitä voidaan viljellä Pohjois-Suomea myöten. Suomi on myös merkittävä kauran viejämaa.

Kasvava markkina on Hietaniemen mukaan kosmetiikkateollisuus: kaurasta tehdään shampoota, voiteita ja kasvonaamioita.

”Korkea beetaglukaanipitoisuus on nostanut kauran EU:n terveysvaikutteisten tuotteiden listalle, mikä on lisännyt suosiota”, Hietaniemi kertoo.

Kauran terveellisyys nojaa vahvasti tutkimustietoon, sillä EU on hyväksynyt useita kauraan liittyviä terveysväittämiä. Kaura alentaa veren kolesterolia, tasapainottaa verensokeria sekä hellii vatsaa ja edistää sen toimintaa. Kaura sisältää proteiinia, kivennäisaineita, kuituja ja vitamiineja.

MAIDOLLA on kuitenkin erityinen asema suomalaisessa ruokakulttuurissa sekä merkittävä rooli maataloudessa. Vaikka nestemäisen maidon kulutus vähentyy, vastaavasti esimerkiksi juustojen kulutus on lisääntynyt.

Suomalaisia on myös valistettu ahkerasti maidon terveysvaikutuksista läpi vuosikymmenten. Maito sisältää elimistölle tärkeitä aineita, kuten kalsiumia, proteiinia, jodia ja D-vitamiinia. Asiantuntijoiden mukaan maito ei kuitenkaan ole enää terveellisen ruokavalion edellytys.

Lue lisää: Maito on jättimäinen bisnes ja sen juomista edistetään jopa julkisin varoin, mutta onko siinä järkeä? ”Hyvä ruokavalio voidaan rakentaa ilman maitoa”

Maidon kulutusta on edistetty voimakkaasti yhteiskunnan rahoituksella ja tuetaan edelleen julkisin varoin EU:n koulumaitotuella.

Järjestelmä käynnistettiin Euroopassa 1970-luvulla tarkoituksenaan maitomarkkinoiden tasapainottaminen ja maitorasvan menekin kasvattaminen. Sittemmin tavoite on ollut saada lapset ja nuoret käyttämään maitotuotteita.

Suomessa EU:n koulumaitotuki on ollut käytössä vuodesta 1995. Taustalla ovat sekä maidontuotannon tukeminen että terveellisten elämäntapojen edistäminen.

”Paineet kasvavat. Moni käyttää kaurajuomia kotioloissa ja haluaisi niitä kouluunkin. Maitotuotteille pitäisi olla vaihtoehto”, Hietaniemi sanoo.

MAIDON aseman horjumisesta kertoo se, että kasvipohjaiset, maitotuotteiden kaltaiset tuotteet ovat tulleet näkyvästi esille kaupoissa ja kahviloissa, miettii ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta.

Kasvipohjaiset tuotteet ovat tulleet lehmänmaidosta tehtyjen tuotteiden rinnalle vaihtoehdoiksi, eivät uusina ruokina.

”Uusilla tuotteilla on jo valmis paikka suomalaisessa ruokapöydässä”, Mäkelä sanoo.

Valikoimissa on paljon sellaisia tuotteita, jotka sopivat vegaaniruokavalioon mutta joita muutkin käyttävät. Syöminen onkin yhä enemmän ”fleksaamista” tai ”hybridisyömistä”, monenlaisten ruokavalioiden yhdistämistä.

”Pitkään keskusteltiin muun muassa maitorasvojen terveellisyydestä. Nyt keskusteluissa painottuvat myös kestävyys ja ilmastonmuutos. Myös eettisyys ja eläinten hyvinvointi vaikuttavat ruokavalintoihin”, Mäkelä kertoo.

Kasvipohjaisten tuotteiden, niin lehmänmaidon- kuin lihankorvikkeidenkin, olennainen ominaisuus on se, että ne ovat valmiita käytettäviksi. Kasvisruoka ei enää vaadi tuntien puurtamista keittiössä.

”Helppokäyttöisyys kiinnostaa kuluttajia ruokavaliosta riippumatta”, Mäkelä sanoo.

HS:N ruokakyselyyn vastanneista valtaosa kokee painetta muuttaa ruokavaliotaan. Ruoan ilmasto- ja ympäristöhaittojen vähentäminen on erityisen tärkeää nuorille, isoilla paikkakunnilla asuville sekä vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajille.

Enemmistön edustajat eivät halua ruokavalioon ehdottomuutta. He noudattavat terveellistä perusruokavaliota ja uskovat etupäässä virallisia kansallisia ravitsemussuosituksia.

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ja kasvipohjaisten tuotteiden suosio vaikuttavat kulutustottumuksiin, mikä on saanut myös maitotalot kääntämään suuntaa. Ne panostavat paljon maidon hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Maitotilojen suurin yksittäinen päästöjen lähde ovat lehmät. Niiden hiilijalanjälkeen vaikuttaa myös rehuntuotanto, sillä maaperän ilmastopäästöt ovat suuret. Kasvihuonekaasuja tulee erityisesti turvepelloilta, joita on vähän yli kymmenesosa koko peltopinta-alasta.

Maidon, lihan ja muiden eläinperäisten maataloustuotteiden tuotanto tuottaa suurimman osan peltojen ilmastopäästöistä ja vesistöjen kuormituksesta.

HS:n julkaiseman Itämeri-laskurin mukaan ruoalla on suuri vaikutus suomalaisten aiheuttamaan Itämerta rehevöittävään ravinnekuormitukseen. Noin 60 prosenttia siitä syntyy ruoantuotannosta. Eniten Itämerta kuormittavat maitotuotteiden ja naudanlihan tuotanto.

Vuonna 2019 valmistuneen Ruokaminimi-selvityksen mukaan ilmastohyötyjä tuottava ja samalla ravitsemussuositukset täyttävä ruokavalio vaatii merkittävää lihankulutuksen vähentämistä ja kasviperäisten tuotteiden lisäämistä.

Parhaimmillaan ruokavalion ilmastovaikutusta voitaisiin pienentää 40 prosenttia.

Lähde: Helsingin Sanomat