Päästöt, lennot ja eurot jopa puoleen entisestä – koronan sorvaama matkastrategia ohjaa virkamiehet jatkossa videopalaveriin eikä lennolle

Valtionhallinnon matkustamisesta jopa puolet voidaan korvata tulevaisuudessa etäosallistumisilla.

Työ- ja virkamatkojen vähentämiseen ohjaa pian julkaistava valtion uusi matkusstusstrategia, jonka pääpaino on päästöjen vähentämisessä ja kustannussäästöissä. Etäosallistumiset nostettiin strategian keskiöön koronavuoden opettamana.

Strategian laatineen työryhmän puheenjohtaja, valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Päivi Rissanen sanoo, että strategiaan itseensä ei vielä aseteta täsmällisiä numeerisia tavoitteita päästöjen tai matkojen vähentämisestä. Rissasella on kuitenkin “karkea arvio” strategian matkustuslinjausten vaikutuksista.

– Jos verrataan koronaa edeltävään normaalitasoon, niin jollain tietyllä aikavälillä voidaan puolittaa nämä matkustusvolyymit. Tähän voitaisiin kenties päästä noin viidessä vuodessa työn muutoksen ja ohjaamisen kautta.

Vastaavaa puolitusta voi odottaa Rissasen mukaan myös päästöihin ja matkakustannuksiin, joita kertyi vuonna 2019 noin 180 miljoonaa euroa.

Rissanen sanoo, että strategian toimeenpanon ensimmäisiä toimia nähdään todennäköisesti jo kuluvan vuoden aikana ja suurempia muutoksia on odotettavissa tulevina vuosina.

Päästöjen ja matkojen vähennyksistä asetetaan koko valtionhallinnon kattavia tavoitteita sitten, kun strategiaa ryhdytään toimeenpanemaan. Tarkoituksena on laatia valtionhallinnolle yhteiset päästötavoitteet, minkä jälkeen käytännön toimista päätetään valtion virastoissa, laitoksissa ja ministeriöissä.

Matkustamisen päästökompensaatiot otetaan käyttöön

Maaliskuun lopulla julkaistavaan strategiaan on tulossa strategian tämänhetkisen luonnoksen perusteella seitsemän päälinjausta, joista kolme koskee ympäristökuormituksen vähentämistä.

Ensimmäinen kehottaa vähentämään matkustusmääriä “erityisesti etäyhteyksiä hyödyntämällä”, millä tähdätään päästöjen vähentämiseen ja kustannussäästöihin. Toinen ohjaa suosimaan lyhyillä matkoilla muita kulkupelejä lentämisen sijaan. Kolmas suosittaa laatimaan matkustuksen kokonaiskustannuksien arviointiin yhtenäisen tavan, jossa päästövaikutukset lasketaan osaksi kustannuksia.

Muut linjaukset käsittelevät esimerkiksi matkustamisen turvallisuutta, työhyvinvointia ja kokousjärjestelyjä.

Tärkein ja tehokkain keino päästöjen vähentämisessä on Rissasen mukaan matkojen vähentäminen siten, että kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin osallistutaan etäyhteyksillä aina, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista.

– Kaikki lähtee matkustustarpeesta ja ennakkoharkinnasta. Jos matkustetaan vähemmän, ympäristöä kuormitetaan vähemmän.

Uutena keinona ympäristökuormituksen vähentämiseen nostetaan päästökompensaatiot.

Nykyisessä, vuonna 2008 valmistuneessa matkustusstrategiassa(siirryt toiseen palveluun) ympäristönäkökohdat ovat huomattavasti pienemmässä roolissa.

Pandemian opit kirittivät linjauksia etäosallistumisesta

Valtion matkoja ohjaavan strategian uudistus on voimakkaasti koronavuoden muovaama.

Esimerkiksi ministeriöille kertyi lentokilometrejä viime vuonna lähes 80 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018. Matkapäiviä oli yli 60 prosenttia vähemmän. (Vuoden 2020 lentämistä verrataan vuoteen 2018, koska vuotena 2019 matkoja oli Suomen EU-puheenjohtajakauden vuoksi selvästi normaalia enemmän.)

Videoneuvotteluista ja etätöistä taas on tullut valtionhallinnossa korona-aikana uusi normaali. Perinteisesti valtiolla on suhtauduttu etätöihin nihkeästi.

Valtiovarainministeriö ryhtyi selvittämään valtion matkustamista(siirryt toiseen palveluun) jo alkuvuonna 2019, mutta strategian laatiminen aloitettiin 2020 lopulla eli keskellä koronaepidemiaa. Se nosti Rissasen mukaan etäjärjestelyiden merkitystä matkustusstrategiassa.

– Korona-aikana on tehty etätyö- ja digiloikka ja havaittu entistä paremmin, että etäkokoukset toimivat pääsääntöisesti ihan hyvin.

Matkustamista ei yritetä estää

Uuden strategian ja etäjärjestelykehotusten tarkoituksena ei suinkaan ole estää matkustamista, Rissanen sanoo.

Esimerkiksi ulkoasianhallinnossa lennot ulkomaille ovat välttämättömiä, kotimaassa matkustaminen taas on väistämätön osa työtä esimerkiksi Tullin ja poliisin henkilöstöllä. Sellaisissakin tapaamissa, mitkä teknisesti voitaisiin hoitaa etäyhteyksillä, kasvokkaiset kohtaamiset ovat usein tarkoituksenmukaisia esimerkiksi diplomatiassa, vienninedistämisessä tai viranomaisyhteistyössä.

– Hallinnonalojen välillä on suuret erot matkustustarpeissa. Matkoja pitää aina arvioida tapauskohtaisesti, Rissanen toteaa.

Etäkokoustaminen ei myöskään ole yksin Suomen käsissä.

Ulkomaisten tilaisuuksien osallistumistavoista päättävät ulkomaiset järjestätahot, mutta Rissanen pitää selvänä, että suhtautuminen etäjärjestelyihin on muuttunut paljon positiivisemmaksi ulkomaillakin.

Suurin osa valtion matkustamisen päästöistä aiheutuu ulkomaan lennoista, mutta niitä on vain noin kymmenen prosenttia kaikista matkoista. Valtaosa matkoista tehdään kotimaassa, ulkomaille lennetään eniten Belgian Brysseliin, muualle Keski-Eurooppaan ja Ruotsiin.

Ministeriöiden tietojärjelmistä vastaava valtioneuvoston kanslian tietotoimialan johtaja Max Hamberg sanoo, että osa tapaamisista on järjestettävä kasvokkain tietoturvasyistä.

– Jos esimerkiksi käsitellään asioita, joiden vuotamisesta aiheutusi vakavampaa vahinkoa, niin tapaaminen hoidetaan ilman sähköisiä yhteyksiä, Hamberg toteaa.

Ulkomaalaisten tahojen kanssa järjestettävissä tapaamisissa etäkokoustamisen esteeksi voi muodostua myös se, että käytössä olevat tietojärjestelmät eivät ole yhteensovitettavissa.

Hamberg uskoo, että koronan jälkeisenä aikana työskentelyssä yhdistyy läsnäolo ja etäosallistuminen. Osa tapaamisten osallistujista voi olla paikan päällä, toiset osallistua etänä kotoaan ja kolmas porukka esimerkiksi ryhmänä työpaikan videoneuvotteluhuoneesta.

Arvio: etäjärjestelyt voivat jopa puolittaa matkakustannukset

Valtion matkustuskulut(siirryt toiseen palveluun) ovat nousseet viime vuosina muutaman prosentin vuodessa.

Vuonna 2019 vuosina valtion matkustaminen maksoi noin 178 miljoonaa euroa, mikä pitää sisällään varsinaiset matkakulut sekä päivärahat ja kilometrikorvaukset.

Pandemiavuotena 2020 valtionhallinnon matkustukseen kului ainoastaan noin 73 miljoonaa euroa eli noin 60 prosenttia vähemmän kuin edeltävänä vuonna.

Mikäli matkustusstrategian linjaukset etäjärjestelyiden voimakkaasta lisäämisestä saadaan toimeenpantua tehokkaasti, kulut voivat pudota pitkällä aikavälillä valtiovarainministeriön Rissasen arvion mukaan jopa puoleen koronaa edeltävästä ajasta.

Lähde: Yle