Selvitys: Jos matkustusrajoituksia ei pureta muun Euroopan tahdissa, aasialaisturistit eivät välttämättä enää palaa Helsinki-Vantaalle

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syksyllä selvityshenkilön arvioimaan ilmailualan selviytymisen kannalta tarpeellisia toimenpiteitä.

Selvityshenkilöksi valittu Finavian entinen toimitusjohtaja Kari Savolainen sanoo, että kevät ratkaisee, kuinka paljon Euroopan ja Aasian välisestä lentomatkustuksesta palaa koronan jälkeen Helsinki-Vantaalle.

– Jos meillä on vielä kesällä tiukemmat matkustusrajoitukset kuin muualla Euroopassa, menetämme pysyvästi markkinaosuuksia ja samalla Helsinki-Vantaan kautta tapahtuvaa matkustusta, sanoo Savolainen.

Tällöin osa Keski-Euroopan ja Aasian välisestä matkustajavirrasta siirtyisi kulkemaan esimerkiksi Persianlahden tai Turkin lentoasemien kautta.

Tämä tekisi turhaksi parhaillaan käynnissä olevan Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysohjelman, jossa terminaalia laajennetaan Aasian ja Euroopan välisen kauttakulkuliikenteen tarpeisiin. Lähes miljardi euroa maksavan laajennuksen tavoitteena on saavuttaa vuosittain 30 miljoonaa matkustajaa.

Viime vuonna kentän kautta kulki viisi miljoonaa matkustajaa, kun vuonna 2019 matkustajamäärä oli 21 miljoonaa.

Suomalaiset tekevät noin viisi miljoonaa ulkomaanmatkaa vuodessa. Ennen koronapandemiaa Helsinki-Vantaalta oli suoria lentoja lähes 160 kohteeseen.

– Ilman kauttakulkumatkustusta nykyistä reittiverkostoa ei voida ylläpitää, vaan se merkitsisi pysyvää rakenteellista muutosta.

Samalla kyse on myös tuhansista työpaikoista. Ennen koronapandemiaa Helsinki-Vantaa työllisti suoraan tai välillisesti noin 20 000 henkilöä. Mikäli Euroopan ja Aasian välinen matkustus siirtyisi muille reiteille, tarkoittaisi se jopa 16 000 työpaikan menetystä.

– Miljoona lentomatkustajaa luo noin tuhat pysyvää työpaikkaa alueelle, sanoo Savolainen.

Lähde: Yle