Kymmeniä tuhansia osallistujia, kaksi massatapahtumaa, nolla tartuntaa – 3 syytä, miksi Rovaniemen superviikonlopusta ei tullut koronalinkoa

Pahenevassa koronatilanteessa järjestettävä musiikkifestivaali ja suunnistustapahtuma herättivät pelkoa koronatartuntojen leviämisestä. Rovaniemen superviikonlopun tartuntasaldo oli kuitenkin pyöreä nolla.

Rovaniemellä elokuun lopussa järjestetyt massatapahtumat Simerock ja Jukolan viesti herättivät ennakkoon laajaa keskustelua. Tapahtumien koronaturvallisuus onnistuttiin järjestämään täydellisesti, eikä uusia tartuntoja tullut.

Ennen tapahtumia koronatilanne oli Rovaniemellä lukujen valossa paha ja kaupunki siirtyi epidemian kiihtymisvaiheeseen. Koronan pelko karsi ainakin Jukolan viestin osallistujamäärää.

THL:n hiljattain julkaiseman riskipotentiaalin arviointitaulukon perusteella olisi voinut odottaa toisenlaista lopputulosta, sillä taulukossa jopa ulkoilmassa järjestetyt festivaalit luokitellaan korkeimman riskin kymmenen pisteen luokkaan.

Lopputulos oli kuitenkin, ettei superviikonlopuksi kutsutuista massatapahtumista ole terveysviranomaisten tietojen mukaan lähtenyt yhtään koronatartuntaa.

1. Viruksen perusilmaantuvuus oli matala

Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas ja Napapiiri-Jukolan järjestäneen Ounasvaaran hiihtoseuran toiminnanjohtaja Ilkka Ruotsala listaavat useita syitä sille, miksi kaikki meni niin kuin etukäteen toivottiin.

Perussyy on Broaksen mukaan se, että Lapin sairaanhoitopiirin alueella ei ole esiintynyt koskaan virusta merkittävästi.

– Pääkaupunkiseudulla voidaan puhua jatkuvasta virustaakasta tai epidemiasta. Meillä ne ovat olleet yksittäisiä ketjuja, jotka on saatu hyvin nopeasti sammutettua ja alueellista tautipainetta ei ole ollut.

Jukolan viestin kanssa yhtä aikaa Rovaniemellä järjestettiin Simerock-tapahtuma, joka veti sekin parikymmentä tuhatta kävijää. Kuva: Mia Sivula / Yle

2. Järjestäjät ja terveysviranomaiset tekivät yhteistyötä

Napapiiri-Jukolaa siirrettiin muutamaan otteeseen ja korona vaikutti koko ajan järjestelyjen taustalla. Elokuun ajankohta ja koronapandemia karsivat Jukolaan osallistujista peräti 40 prosenttia.

Paikan päällä oli silti noin 15 000 kilpailijaa, talkoolaista ja katsojaa. Toiminnanjohtaja Ilkka Ruotsalan mukaan koronaturvallisuuden kannalta paras mahdollinen lopputulos ei ollut pelkkää tuuria.

– Onneksi näin kävi ja siinä ei ollut pelkkää onneakaan. Kyllä siihen vastuullisesti ja pitkäjänteisesti tehtiin töitä, että kaikki asiantuntemus hyödynnettiin, joka oli käytössä. Lopputulos oli tosi hieno.

Toiminnanjohtaja Ilkka Ruotsalan mukaan koronaturvallisuus Jukolassa ei tullut sattumalta. Kuva: Pekka Viinikka / Yle

Myös Broas korostaa järjestäjien ja tartuntatautiviranomaisten välistä tiivistä yhteistyötä.

Palavereissa luotiin yhteiset säännöt, joilla pyrittiin minimoimaan kontakteja ja korostettiin muun muassa maskien käyttöä tapahtumapaikalla.

3. Rokotusten yleistyminen ja ulkoilma auttoivat

Lapin sairaanhoitopiiristä nostetaan yhdeksi vaikuttaneeksi tekijäksi koronarokotukset eri puolilla Suomea.

– Rokotekattavuus ehti nousta tosi hyvin ja ehdimme Rovaniemellä järjestää rokotustapahtumia, jonne saatiin mukaan nimenomaan nuoria, laskee infektioylilääkäri Markku Broas.

Hän uskoo, että myös tapahtumien järjestäminen ulkoilmassa vaikutti.

– Yksi asia on, että molemmat olivat myös ulkoilmatapahtumia, jolloin ilma vaihtuu ja tartuntariskit ovat pienempiä.

Lähde:yle