Rakennusyhtiö YIT alkaa vaatia EU:n ulkopuolisilta työntekijöiltä Suomen oleskelu- ja työntekoluvat – yhtiön mukaan tulijoita olisi koko ajan enemmän

YIT:n mukaan kolmansista maista on tulossa koko ajan enemmän työntekijöitä tavanomaisiin rakennustöihin. Rakennusliiton mukaan toiminta on järjestelmällistä työvoimakauppaa, jossa yhdessä EU-maassa oleskeluluvan saanut välitetään toisaalle töihin.

Rakennusyhtiö YIT ryhtyy vaatimaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolisista maista lähetetyiltä työntekijöiltä Suomen oleskelulupaa ja työnteko-oikeutta. Päätös koskee lokakuusta alkaen kaikkia yhtiön urakka- ja aliurakkasopimuksia.

YIT:n päätös ylittää lain vaatimuksen, sillä lain mukaan Suomessa voi työskennellä myös EU-lähtömaan työluvalla. Esimerkiksi Virossa työluvalla työskentelevä ukrainalainen voi tietyin ehdoin tulla samalla työluvalla Suomeen töihin.

YIT:n hankintaketjusta vastaava johtaja Juhana Häkkänen kertoo, että yhtiön sisäisessä selvityksessä tuli esiin lupien selvittelyn vaikeus.

– EU:n ulkopuolisen lähetetyn työntekijän työlupien varmistaminen on hyvin haastavaa. Emme pysty pitämään aukottomasti huolta lakisääteisestä velvoitteesta varmistaa työluvat tämän ryhmän kohdalla.

YIT:n hankejohtajan Juhana Häkkäsen mukaan yhtiö kiristää lupakäytäntöä, koska ilman oleskelulupaa ja työnteko-oikeutta kolmansista maista saapuvat työntekijät joutuvat herkemmin työperäisen hyväksikäytön uhriksi. Lisäksi lupien tarkastaminen on vaikeaa. Kuva: Markku Rantala / Yle

Häkkänen kertoo esimerkin, jossa latvialaiselta yritykseltä on tilattu sisärakennusurakka. Yritys haluaa lähettää Suomeen töihin ukrainalaisia laatoittajia ja maalaajia. Tällöin suomalaistilaajan pitää selvittää työntekijöiden kansalaisuudet sekä työluvat ja työsopimukset, joiden kielet vaihtelevat. Jatkossa näitä henkilöitä ei palkattaisi ilman oleskelulupia ja työnteko-oikeutta.

Muulla kuin EU:n, ETA-alueen tai Sveitsin kansalaisella täytyy ensisijaisesti olla kohdemaassa työskentelylupa. Työntekijä voi kuitenkin toimia tilapäisesti lähetettynä työntekijänä toisessa EU-maassa.

Tällöin pitäisi Häkkäsen mukaan kuitenkin olla kyse erikoisosaamisesta.

– Trendi on se, että enemmän ja enemmän tällaisia henkilöitä tuodaan Suomeen ja nimenomaan hyvin tavanomaiseen rakennustyöhön, jossa ei tarvita mitään erikoisosaamista.

Työntekijöitä uhkaa hyväksikäyttö ilman Suomen lupia

Häkkäsen mukaan YIT:n päätökseen vaikutti myös se, että työntekijät, joilla ei ole työlupaa kohdemaassa ovat heikommassa asemassa ja heitä uhkaa herkemmin työperäinen hyväksikäyttö.

– Hän on yhden kortin varassa eli hänet lähettänyt yritys voi milloin tahansa pyytää hänet vain poistumaan. Mutta jos hänellä on suomalainen työlupa, hän voi helpommin hakea toiseen paikkaan työhön. Hänellä on huomattavasti parempi asema.

Räikeitä väärinkäytöksiä ei yhtiön omassa selvityksessä paljastunut.

– Emme halua odottaa siihen asti, että heikommassa asemassa olevia työntekijöitä meidän työmailla jotenkin hyväksikäytettäisiin.

Lupakäytännön kiristäminen ei merkitse YIT:lle suurta työvoiman menetystä. Vain pieneltä joukolta puuttuu tällä hetkellä Suomen työntekolupa.

– Arvioimme, että meidän työmailla on tämäntapaisia henkilöitä noin satakunta, kun meidän työmailla päivittäin on noin 8000 henkilöä Suomessa.

Rakennusalaa vaivaa työvoimapula, joten Häkkänen toivoisi viranomaisten käsittelevän lupia nopeammin.

– Kaikki kansallisuudet ovat tervetulleita töihin. Ykkösenä on kuitenkin tasavertainen kohtelu, Häkkänen korostaa.

Suomen rakennuksilla ulkomaalaisten joukossa on selvästi eniten virolaisia. Lisäksi työntekijöitä on paljon ainakin Puolasta, Tsekistä, Ukrainasta, Valko-Venäjältä ja Uzbekistanista.

Rakennusliiton mukaan kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat saaneet yhdessä EU-maassa oleskeluluvan, välitetään töihin rakennuksille muihin EU-maihin. Suomessa toiminta ei ole saanut suurta jalansijaa. Kuva: Karoliina Simoinen / Yle

EU:n ulkopuolisia työntekijöitä välitetään maasta toiseen

Rakennusalan työntekijäjärjestön Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo, että työntekijöiden välitys kolmansista maista on järjestelmällistä toimintaa.

– Harmaalla vyöhykkeellä toimivat välittäjät tekevät sitä, että kun EU-maassa on myönnetty työntekijän oleskelulupa, käytännössä samantien lähetetään työntekijä tänne. Tätä voi sanoa työvoimakauppiaitten toiminnaksi.

Työlupa olisi tarkoitettu työskentelyyn maassa, jossa se on myönnetty.

Työnvälittäjät eivät Harjuniemen mukaan välttämättä ole itse rakennusalan yrittäjiä. He ottavat välityspalkkion ja saattavat olla myös nimellisiä työnantajia, joille maksetaan tunneista korvaus. Palkanmaksussa työntekijä voi jäädä välittäjän armoille.

– Idea on kaupata halpatyövoimaa maahan nimenomaan tällä auenneella portilla, jota on vaikea tukkia ja tarkistaa.

Harjuniemi pitää YIT:n linjausta hyvänä.

Kovin laajaksi ei halpatyövoiman välitystoiminta ole Harjuniemen mukaan Suomessa päässyt kasvamaan. Suurimmat rakennusalan toimijat ja aluehallintoviranomaiset tuntevat toiminnan hyvin.

– On mahdollisuus saada orastava harmaan talouden juonne aika pieneksi.

Rakennusteollisuus arvioi, että YIT:n malli voi yleistyä

Rakennusteollisuuden varatoimitusjohtaja Kim Kaskiaro arvioi, että YIT:n päätös helpottaa työmaarutiineja. Hänen mukaansa Suomen lupien vaatiminen on tuplavarmistus sille, että työntekijän asiat on tarkistettu.

– Kun suuri rakennusliike ryhtyy tällaiseen operaatioon niin voi olla, että se yleistyy nopeasti.

Rakennusalalle on luotu vuosien varrella monia välineitä harmaan talouden kitkemiseen. Käyttöön on otettu muun muassa käännetty arvonlisäverovelvollisuus ja työntekijöiden veronumerot.

Yrityksillä on hyvin tiedossa työmailla pyörivät alihankkijat ja niiden palveluksessa työskentelevät henkilöt. Tiedot palkanmaksajista kulkevat verottajalle. Suuret rakennusyhtiöt ovat kiinnittäneet harmaan talouden kitkemiseen huomiota, mutta ala on kirjava.

– Pimeä työ on saatu kohtuullisen hyvin kuriin mutta joidenkin yritysten sisällä muhii talousrikollisuus. Aina kun tilkitään yksi reikä, löytyy kaksi uutta.

Kaskiaro viittaa järjestelmälliseen kirjanpitoaineistojen väärentämiseen ja siihen liittyvään rikollisuuteen.

– Kukaanhan ei tiedä mitä tapahtuu yritysten sisällä. Siihen tilaajan eli pääurakoitsijan on vaikea päästä kiinni.

Verottaja pääsee jäljille esimerkiksi silloin, kun yrityksellä on paljon laskutusta, vaikka merkittävä määrä työntekijöitä ja palkkasummaa on jäänyt ilmoittamatta.

Harmaan työvoiman kitkemistä ovat alalla hankaloittaneet myös pitkät alihankintaketjut.

Esimerkiksi YIT on rajannut ketjutusta niin, että alihankkijalla olla korkeintaan yksi alihankkija ja siihenkin tarvitaan yhtiön lupa. Säännön noudattamista valvotaan. Uusi Suomen oleskelu- ja työntekoluvan vaatimus koskee koko ketjua.

Lähde:yle