Voiko täysin rokotettu osallistua turvallisin mielin tapahtumiin tai lomailla ulkomailla? Asiantuntija vinkkaa, miten elää auenneessa yhteiskunnassa

THL:n tutkimusprofessorin mukaan täysin rokotettu voi osallistua erilaisiin tapahtumiin turvallisin mielin. Hänen mukaansa rajoitusten purku todennäköisesti aiheuttaa hetkellisen piikin tartuntamäärissä, kuten on tapahtunut muuallakin maailmassa.

Tästä päivästä lähtien millään alueella Suomessa ei ole aluehallintoviraston määräämiä kokoontumisrajoituksia, kun Uudeltamaaltakin rajoitukset poistuivat tänään.

Se tarkoittaa, että esimerkiksi uimahallit, elokuvateatterit ja konserttisalit voivat taas ottaa tilat täyteen ihmisiä.

Muitakin muutoksia on luvassa: etätyösuositus päättyy 15. lokakuuta ja eilen kerrottiin myös ravintolarajoitusten lieventämisestä.

Kysyimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori, valmiuspäällikkö Hannu Kivirannalta, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota rajoitusten purkamisen edetessä.

1. Kokoontumisrajoitukset poistuvat viimeisenä Uudeltamaalta tänään perjantaina. Missä tilanteissa on edelleen mahdollista saada koronatartunta?

Meillä on edelleen aika paljon ihmisiä rokottamatta, jotka ovat alttiita taudille ja taudinkantajia. Jos menee sisätiloihin ja siellä on kovin ruuhkaista, niin tällaisissa paikoissa on edelleen kohonnut taudin leviämisen riski olemassa. Jos sinulla ei ole rokotusta niin tällaisissa tiloissa on olemassa riski, että saat tartunnan, Kiviranta sanoo.

2. Mitä asioita kannattaa pitää mielessä, kun lähtee esimerkiksi teatteriin, musiikkikeikalle, elokuviin tai muihin kulttuuririentoihin?

 
Perjantaista lähtien Uudellamaallakin elokuvateatterit voivat olla tuvan täyteen katsojia. Kuva: Silja Viitala / Yle

Teattereissa ja elokuvasaleissa istutaan ja katsellaan esitystä kohtuullisen hiljaa. Tartunnan riski on olemassa, jos musiikkikeikalla sisätiloissa on ahtaasti pakkautuneena vaikkapa lavan eteen, jossa lauletaan ja keskustellaan kovalla äänellä, Kiviranta sanoo.

Hänen mukaansa kannattaa pitää huolta etäisyyksistä, jos mahdollista. Perusasiat on hyvä muistaa, eli jos itse oirelee niin olisi hyvä jäädä kotiin, oli se sitten normaali flunssa tai muuta ja käydä koronatesteissä, Kiviranta muistuttaa.

– Jos et ole rokotettu niin maskin käyttäminen ahtaissa sisätiloissa on hyvä varautumiskeino. Tapahtumajärjestäjien hygieniaohjeistuksia on tärkeää noudattaa.

3. Entä urheileminen? Voinko palata huoletta ryhmäliikuntatunneille ja harrastuksiin?

Oireisena ei pidä lähteä urheilemaan ja hyvän käsihygienian noudattaminen on tärkeää. Kiviranta näkee, että lasten vanhempien ei välttämättä ole tarpeen olla treeneissä mukana, jos tilat ovat ahtaat.

– Vaikka kaupungit rajoituksista luopuvat, niin heillä on suosituksia erilaisiin liikuntaharrastuksiin liittyen, joista ei toivottavasti ihan heti luovuta. Myös järjestävällä urheiluseuralla voi olla hygieniaohjeita, joita on hyvä seurata.

Urheiluseurojen järjestämälle harrastustoiminnalle ei ole suurinta henkilömäärää määritelty aiemminkaan.

4. Voiko kahdesti rokotettu olla turvallisin mielin kokoontumisrajoitusten päättyessä ja osallistua tapahtumiin?

Perusterve, joka ei kuulu riskiryhmiin, voi kohtuullisen turvallisesti osallistua tapahtumiin, Kiviranta sanoo. Hänen mukaansa rokotteet suojaavat hyvin tartunnoilta ja vakavilta tautimuodoilta.

– Jos on epäonnea ja saa tartunnan, niin oireet ovat rokotetulla kohtuullisen lieviä.

5. Miten koronarajoitusten purkaminen vaikuttaa rokottamattomiin? Miten heidän tulee toimia ja mitä ottaa huomioon?

Kivirannan mukaan rokottamattomat altistuvat suuremmalle riskille sairastua tautiin, kun liikkuvat tilassa, jossa on paljon ihmisiä. Maskinkäyttö, hygieniaohjeiden noudattaminen ja etäisyys muihin ihmisiin ovat ne keinot, jolla voi itseään suojata.

– Kuten moneen kertaan on jo todettu niin se on vain ajan kysymys, koska rokottamaton saa koronavirustartunnan.

6. Voinko matkustaa huoletta ulkomaille lasteni kanssa? Onko matkustaminen pienten rokottamattomien lasten kanssa turvallista?

 
Helsinki-Vantaan lentoaseman lähtöaula heinäkuussa. Kuva: Matti Myller / Yle

Kivirannan mukaan ulkomaanmatkoja voi tehdä aika huoletta, jos on täysin rokotettu. Hän kannustaa selvittämään kohdemaan käytännöt ennen matkalle lähtöä.

– Maahantulo-ohjeet ovat erilaisia ja rokotetut selviävät yleensä rajatoimista helpommalla. Jos on lähdössä maahan, jossa ilmaantuvuus on korkea, niin siellä voi olla paikallisia rajoituksia ja ne on hyvä selvittää etukäteen. Riski saada tartunta ulkomailla on täysin rokotetuille kuitenkin pieni.

Entä jos mukana on alle 12-vuotiaita lapsia, jotka eivät kuulu rokotusohjelmaan?

– Pienet lapset on yleensä rajattu pois rajaturvatoimista. Lapsilla tartunta on yleensä hyvin lievä, tämä on valtaosin kokemuksen ja tutkimusten perusteella nykykäsitys.

7. Etätyösuositus päättyy lokakuun puolivälissä. Voinko turvallisin mielin sulloutua ruuhkabussiin?

Bussimatkustamista, varsinkin lyhyiden matkojen kulkemista julkisilla pidetään matalariskisenä, Kiviranta sanoo. Hänen mukaansa kaukoliikenteen linjoilla riski on THL:n arvion mukaan kohtuullinen. Hän kannustaa noudattamaan kuljetuspalvelun omia hygieniakäytäntöjä.

– Pitkillä matkoilla busseissa ja junissa on hyvä varautua maskilla. Sinänsä en välttelisi julkisilla matkustamista.

8. Yksityiset juhlat. Ne eivät ole kuuluneet aluehallintoviraston määräysten piiriin, mutta monet ovat pidättäytyneet järjestämästä juhlia. Mitä kannattaa ottaa huomioon, jos on aikeissa järjestää vaikkapa isot synttärijuhlat?

Olisi hyvä jaksottaa vieraiden saapuminen vähän eri aikaan juhlatilasta riippuen. Hyvään käsienpesumahdollisuuteen ja käsidesiin kannattaa kiinnittää huomiota.

– Henkilökohtaisesti pidän esimerkiksi pikatestien vaatimista raskaana vaihtoehtona, Kiviranta sanoo.

9. Esimerkiksi Britannia, Tanska, Norja ja Ruotsi ovat luopuneet kokonaan koronarajoituksista. Miten se on vaikuttanut epidemiatilanteeseen?

Tanskassa kaikki rajoitukset purettiin jo syyskuussa. Kivirannan mukaan tapausmäärissä tuli sen jälkeen selvä nousu, mutta sittemmin tartuntamäärissä on tultu alaspäin. Yhteiskunnan avaaminen ei ole sortanut terveydenhuoltojärjestelmää vaikeuksiin.

– Tämä mahdollisuus, siis tartuntojen hetkellinen nousu, on meilläkin otettu huomioon.

Britanniassa kuolleiden määrä suhteessa uusiin tapauksiin on pienempi kuin aiemmin ja terveydenhuollon kantokykyä seurataan. Siellä 16 vuotta täyttäneitä toisen rokoteannoksen saaneita on yli 80 prosenttia, Kiviranta huomauttaa.

10. Rajoituksista luovuttaessa näissä maissa on oltu lähes karnevaalitunnelmissa. Mitä ajattelet siitä, että ihmiset pakkautuvat juhlimaan ja humaltumaan ravintoloihin?

– Se on varmasti ihan humaania. Varsinkin jos on noudattanut ohjeita, niin pitkäänhän tässä on joutunut kärvistelemään. Se on ymmärrettävää, että nuorena ja vähän vanhempanakin haluaa uusia ystäviä ja kontakteja.

11. Leviämisvaiheen ravintoloiden aukioloaikoja pidennetään tunnilla ja tanssi- ja karaokekielto poistuvat kokonaan. Millainen vaaranpaikka baarien pikkutunnit ovat, kun aukiolot jossakin vaiheessa vapautuvat kokonaan?

 
Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Kivirannan mukaan THL:n riskipotentiaaliluokituksessa tanssiravintolat ja klubit ovat korkean riskin paikkoja. Varsinkin tilaisuudet, joissa lauletaan yhdessä ja pisarat leviävät. Hänen mukaansa ne ovat riskipaikkoja huolimatta siitä, että rajoituksia puretaan.

Kivirannan mukaan on mahdollista, että uusien tartuntojen määrä voi väliaikaisesti nousta, kun rajoituksia puretaan.

– Rokotuskattavuuden noustessa tapausmäärät eivät ole niin hallitsevia, vaan katsotaan enemmän sairaalahoitoon joutuvien määrää. Jos siellä potilasmäärät nousevat kriittiselle tasolle niin vakavasti harkitaan uusia rajoituksia. Hybridistrategia tähtää ylipäätään siihen, että päätöksiä tehdään enemmän alueilla.

12. Olennaista rajoitusten purkamisessa on rokotuskattavuus. Kuinka lähellä ollaan sitä hetkeä, että yli 80 prosentin kattavuus saavutetaan?

Noin kymmenen prosenttia olisi kirittävää kakkosrokotuksen kanssa. 20–40-vuotiaissa on alle 80 prosentin kattavuus ensimmäistenkin rokotteiden kanssa. Nuorten aikuisten ja varhaiskeski-ikäisten olisi hyvä mennä rokotuksiin vielä tässäkin vaiheessa, jotta saisimme heidät jotka ovat alttiita tartunnoille rokotettua, Kiviranta sanoo.

13. Maskisuositusta muutettiin eilen. Miten muutos vaikuttaa koululaisten arkeen ja kuinka paljon tartuntoja syntyy kouluissa?

 
Koronarajoitusten purkua Aalto-yliopiston oppimiskeskuksessa Otaniemen kampuksella 30.9.2021. Oppimiskeskuksen työntekijä Uljana Stelmahova poistaa nauhoja tuoleilta ja henkilömäärien rajoittamisesta kertovia lappuja pienryhmätilojen ja kirjaston lukusalien seiniltä. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Kouluissa on todettu tartuntoja, mutta on havaittu myös se, että jatkotartuntoja on tullut suhteessa vähemmän kuin muualla yhteiskunnassa, Kiviranta toteaa. Hänen mukaansa lapsilla on monta muutakin tartunnanlähdettä kuin koulu.

THL ja opetus- ja kulttuuriministeriö antaa kouluille vielä tarkemman suosituksen maskien käytöstä lähiaikoina.

14. Kannattaako koronavilkkua vielä käyttää?

– Rokottamattomien osuus on aika iso. En siitä (koronavilkusta) rokottamattomana ainakaan luopuisi.

Kivirannan mukaan myös rokotteen saanut voi saada tartunnan, vaikka ei sairastuisi.

– Se on sangen helppo käyttää, joten pitäisin sen vielä käytössä, kun sellainen kerran on olemassa.

Lähde:yle