Oletko suunnitellut etätöitä etelän lämmössä? Asiantuntija varoittaa ikävistä seurauksista

Kun sää kylmenee Suomessa, voi mieleen tulla ajatus etätöistä etelän lämmössä. Seurauksena saattaa kuitenkin olla ikävä kirje verottajalta.

Suomalaiset ovat tottuneet korona-aikana tekemään etätöitä. Kun matkustaminen jälleen vaikuttaa hiljalleen yleistyvän, voi usean mieleen tulla ajatus pakata läppäri mukaan ja alkaa tehdä töitä ulkomailta pysyvämminkin.

Vero- ja lakineuvonantoa tarjoavan Alder & Soundin osakas Petteri Rapo kertoo, että ulkomaan etätyö voi johtaa ikäviin seurauksiin ja monimutkaisiin setvimisiin, jos asioita ei pohdita etukäteen verotuksen näkökulmasta.

”Asioiden selvittäminen jälkikäteen voi olla hankalaa. On ikävää työnantajakuvan kannalta, jos työntekijälle syntyykin verovelvollisuus paikallisessa maassa”, Rapo kertoo Talouselämälle.

”Joku voi ajatella, että lähtee vaikkapa Espanjaan tai Italiaan etätöihin Suomen syyssateita pakoon. Sitten tuleekin kotiinpaluun jälkeen paikalliselta verottajalta kirje, jossa kerrotaan, että hänen tulojaan verotetaan siellä. Ja samanlainen myös työnantajalle yrityksen verovelvollisuutta koskien. Jos ei muuta, niin ainakin edessä on työläs härdelli.”

”Muodikasta vuokrata talo”

Työnantajalle voi myös muodostua raportointi ja sosiaaliturvavelvoitteita ulkomailla oleskelevista työntekijöistä.

”Softafirmoissa vaikuttaa olevan muodikasta vuokrata talo ulkomailta, ja siellä voi käydä vapaasti etätöissä, kun haluaa. Someviestinnän kannalta kiva, mutta se on käytännössä sama kuin olisi perustanut sinne pysyvän toimiston. Kun on tiettyjä henkilöitä suorittamassa tiettyjä liiketoiminnan kannalta keskeisiä toimenpiteitä pitkäkestoisesti toisessa valtiossa, firmallakin alkaa olla helposti siellä verotuksellinen presenssi.”

Osaajapula voi myös johtaa siihen, että suomalaiset yhtiöt rekrytoivat ulkomaalaisia työtekijöitä, jotka tekevät työtä etänä kotimaastaan.

Myös niihin järjestelyihin liittyy riskejä. Työnantajalle voi myös muodostua raportointi- ja sosiaaliturvavelvoitteita ulkomailla oleskelevista työntekijöistä.

”On ollut tapauksia, joissa on palkattu pandemian aikana niin sanottuja freelancereita maailmalta. Sitten on selvinnyt, ettei kyseessä olekaan oikeasti freelancer, koska kyseinen henkilö ei teekään töitä muille. Voidaan katsoa, että yhtiöllä onkin yhtäkkiä oma työntekijä ja verotuksellinen presenssi kyseisessä maassa.”

Lakimuutos iskee yrityksiin

Suomalaisten työskentelyä ulkomailla ovat aiemmin helpottaneet useiden verosopimusten sisältämät kuuden kuukauden säännöt, joiden perusteella alle 183 päivän oleskelusta ei synny verovelvollisuutta.

”Viime aikoina päälle on lisätty useissa maissa taloudellisen työnantajan käsitteet. Ne ovat tulossa lainsäädäntöön myös Suomessa”, Rapo kertoo.

Lainmuutosta koskevan hallituksen esityksen on määrä tulla esittelyyn tänä vuonna ja lainmuutoksen voimaan vuoden 2023 alussa. Muutoksella laajennettaisiin Suomen verotusoikeutta ulkomailta Suomeen työskentelemään tulevalle työntekijälle maksettavaan palkkaan, kun työntekijä työskentelee täällä sijaitsevalle taloudelliselle työnantajalle.

Taloudellinen työnantajan käsite voi Rapon mukaan mutkistaa asioita suomalaisissa konserneissa.

”Jos olisi vaikka ruotsalainen tytäryhtiö, josta tulisi henkilö tulisi Suomeen tekemään töitä emoyhtiön hyväksi, uudessa lainsäädännössä saatetaan katsoa, ettei työnantaja olekaan ruotsalainen yhtiö vaan suomalainen. Se tarkoittaa raportointivelvollisuutta suomalaiselle yhtiölle ja suomalaista verotusta lähetetylle henkilölle.”

Lainmuutos voi johtaa siihen, että verovelvollisuus syntyisi Suomessa nopeasti. Sama tilanne voi olla edessä myös suomalaisilla, jotka menevät töihin ulkomaille toiseen konserniyhtiöön.

”Taloudellisen työnantajan kriteerit ovat työskentely muussa asuinmaassa, paikallisen yhtiön johdon valvonta ja työpanoksen hyödyttäminen paikallista yhtiötä. Asiaa ei auta, vaikka työskentelystä laskutettaisiin erikseen lähettävän yhtiön toimesta.”

Lähde: Te