EU aikoo panna huonekaluja, kahvia ja naudanlihaa tuontikieltoon – haluaa eroon metsää tuhoavista tuotteista sisämarkkinoilla

Yrityksille on tulossa pakko kertoa tuotteidensa maantieteellinen alkuperä tarkalleen. “Jos edellytämme toimia muulta maailmalta, meidän pitää itse lopettaa metsäkadon tukeminen”, komissaarit perustelivat Brysselissä.

EU yrittää estää yritysten viherpesua ja tarkentaa merkittävien kuluttajatuotteiden kuten kahvin, naudanlihan ja huonekalujen ympäristökriteerejä.

Metsiä tai maaperää tuhoavia tuotteita ei haluta unionin sisämarkkinoille jatkossa enää lainkaan.

Jos eurooppalaiset edellyttävät muulta maailmalta kunnianhimoisempia ilmasto- ja ympäristötoimia, sen pitää itse lopettaa metsäkadon tukeminen, ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičius sanoi keskiviikkona lakipakettia(siirryt toiseen palveluun) esitellessään.

– Tavoitteena ei ole vain torjua laitonta metsän kaatamista vaan estää myös maatalouden laajenemisesta johtuvaa metsäkatoa, Sinkevičius painotti.

Jotta EU onnistuu taistelussa ilmasto- ja ympäristökriisiä vastaan, sen on kannettava vastuu niin kotona kuin ulkomaillakin, perusteli puolestaan komission varapuheenjohtaja ja ilmastoasioista vastaava Frans Timmermans.

– Esityksemme vastaa kansalaisten vaatimuksiin minimoida Euroopan panos metsien hävittämisessä ja edistää kestävää kulutusta, Timmermans sanoi.

Esimerkiksi Ikea voi joutua jatkossa todistamaan, että sen myymät huonekalut eivät tuhoa metsää. Kuva: Jeppe Gustafsson / AOP

Jos esitys menee läpi jäsenmaissa ja EU-parlamentissa, soijaa, nautaa, palmuöljyä, sahatuotteita, kaakaota ja kahvia tuovien yritysten olisi ilmoitettava maantieteelliset tiedot hyödykkeiden alkuperästä.

Yritysten olisi pakko todistaa, että niiden tuotteita ei ole valmistettu alkuperämaan lakien vastaisesti eikä turmeltu metsää maatalouskäytössä. Jäsenvaltioiden tehtävä olisi varmistaa, että EU:n markkinoille tulee vain “metsäkadottomia” tuotteita.

Uusilla vaatimuksilla voi olla vaikutuksia hintoihin, kun yritykset joutuvat tekemään lisää työtä tuotteidensa alkuperien varmistamisessa. Sinkevičiusin mukaan komissio on kuitenkin laskenut, että ne jäävät pieniksi.

Listalla olevien hyödykkeiden valmistus tuhoaa suuria määriä metsää. Esimerkiksi kahvin viljelyyn on kaadettu yli kymmenen tuhatta(siirryt toiseen palveluun) neliökilometriä sademetsiä latinalaisessa Amerikassa.

Ghana on maailman toiseksi suurin kaakaon viejä. Maa on sitoutunut vähentämään metsien hakkaamista kaakaonviljelyyn ja ennallistamaan jo hakattuja metsiä. Vastaisuudessa eurooppalaiset yritykset joutuvat varmistamaan, että heidän tuomaansa kaakaota ei ole tuotettu metsän kustannuksella. Kuva: Chine Nouvelle / AOP

Vain muutamaa päivää Glasgow’n YK:n ilmastokokouksen jälkeen EU menee siis jälleen selvästi muuta maailmaa pidemmälle ympäristö- ja ilmastolainsäädännössään.

Ympäristöjärjestöt tosin olisivat halunneet listalle muitakin tuotteita kuten kumin, jonka viljelyn(siirryt toiseen palveluun) eteen tuhotaan trooppisia metsiä.

Myös päästökauppa oli alunperin EU:n “keksintö”, ja se on levinnyt myöhemmin esimerkiksi Kiinaan ja Kanadaan. Taksonomiasta eli energiamuotojen ympäristöluokittelusta saattaa tulla seuraava ilmastolainsäädännön vientituote.

Rajoituksia jätteiden vientiin

Keskiviikkoiseen esitykseen sisältyy myös sääntöjä jätteiden vientiin unionin ulkopuolisiin maihin. EU haluaa varmistaa, että vientijäte(siirryt toiseen palveluun) käsitellään kestävästi.

Viime vuonna EU kuskasi 33 miljoonaa tonnia jätettä rajojensa ulkopuolelle – jätemäärä on kasvanut 15 vuodessa peräti 75 prosenttia.

Esityksen mukaan jätettä voitaisiin siirtää vain sellaisiin maihin, jotka osoittavat käsittelevänsä sitä ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

Samalla EU haluaa vähentää vientijätteen määrää.

– Nyt kaikista teollisuustuotannosta käytetyistä materiaaleista vain 12 prosenttia on kierrätettyä. Se ei ole tyydyttävä määrä, ympäristökomissaari Sinkevičius sanoi.

Nautakarjan kasvatuksen tieltä on jo tuhottu paljon Amazonin sademetsää. Kuva karjankasvattamolta Brasilian Parassa. Kuva: AOP

Seuraavaksi esitys käy läpi tavanomaisen hyväksymisprosessin eli jäsenmaiden neuvoston ja EU-parlamentin.

Ranska aloittaa neuvoston puheenjohtajana vuoden alussa, ja se on ilmoittanut haluavansa nostaa asian korkealle tavoitelistallaan. EU-parlamentti ajaa neuvotteluissa todennäköisesti kunnianhimoista pakettia eli mahdollisimman tiukkoja sääntöjä.

Uudet säännöt saattavat siis tulla voimaan noin vuoden, puolentoista kuluttua. Sen jälkeen jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa siirtää ne kansallisiin lakeihin.

Komissio esitti(siirryt toiseen palveluun) keskiviikkona samassa paketissa, että myös EU:n omien maiden pilaantuminen pysäytetään ja aloitetaan niiden kunnostaminen. Sitä varten komissio on laatinut “maaperästrategian”.

Komissio selvittää myös, millaista lainsäädäntöä huonoon kuntoon päässeille maa-alueille tarvitaan tulevaisuudessa.

Lähde:yle