Huomasitko sinäkin tämän muutoksen Prismoissa ja S-marketeissa? – Aivotutkija kertoo, miten nopeasti ostokäytökseen voidaan vaikuttaa asiakkaiden sitä huomaamatta

Ostokset: Joululaulut raikaavat jo kaupoissa. Kauppias vaihtaa musiikkityyliä, kun koululaiset tulevat ostoksille.

Oletko huomannut? Musiikki soi ruokakaupoissa nyt kovempaa kuin ennen. Näin on ainakin Prismoissa ja S-Marketeissa.Ihmiset ovat huomanneet ilmiön muun muassa Pasilan Triplassa.

– Havainto pitää paikkaansa, sanoo HOK-Elannon viestintä- ja markkinointijohtaja Tuomas Ahola.

– Soittolistalle on valittu rohkeammin kappaleita, joihin kuluttajan huomio kiinnittyy. Musiikilla on tärkeä rooli ostosviihtyvyyden kannalta.Ahola sanoo, että muun muassa musiikkiin liittyvää brändiuudistusta on tehty parin vuoden aikana.

– Meillä soi nyt sataprosenttisesti suomalaisten artistien musiikki.

Musiikki voi saada asiakkaan viipymään pidempään.

Alepat tekevät poikkeuksen.

– Niissä taustamusiikki ei soi lainkaan.

JOKAISESSA Prismassa ja S-Marketissa on Aholan mukaan ”millilleen sama soittolista”.

 Olemme harkinneet, että voisiko eri puolilla kaupunkia soida eri musiikki. Joku kerran suunnittelussamme pohti, että jos suosittu rap-artisti on kotoisin Malmilta, niin tulisiko esimerkiksi hänen musiikkiaan soittaa sillä alueella aktiivisemmin. Tähän emme ole kuitenkaan ainakaan toistaiseksi tarttuneet.MUSIIKIN tyyli ja tunnelma vaihtelevat vuorokauden ajan mukaan.

K-Supermarket-kauppias Hannu Lehtinen sanoo, että aamuisin soi nostalginen suomalaismusiikki ja esimerkiksi kevyt kantri. Asiakaskunta on tuolloin yleensä iäkkäämpää.

– Puolen päivän aikaan alkaa tulla nuorisoa, jolloin soitetaan tämän ajan hittejä. Iltapäivällä perheelliselle porukalle taas rennompaa musiikkia. Perjantai- ja lauantai-iltaisin irrotellaan pikkuisen rokkipuolella. Kevyttä osastoa kuitenkin, kaupan soittolistat itse laativa Lehtinen kertoo.

MYÖS aivotutkija Minna Huotilainen on kiinnittänyt kaupoissa soivaan musiikkiin viime aikoina tavallista enemmän huomiota.Helsingin yliopiston professori kertoo, että musiikki voi muuttaa asiakkaan tunnelmaa heti kaupan ovella.

– Musiikilla on nopea ja voimakas vaikutus. Sillä on suora reitti aivojen fysiologisen tilan säätelyyn. Ihminen saattaa olla kiireinen ja ajatella, että ostan pelkästään tämän asian. Musiikki voi saada asiakkaan kuitenkin viipymään pidempään ja kiinnostumaan uudenlaisista tuotteista.

Millainen musiikki innostaa ostosten tekoon?

– Tempo on tärkeintä. Musiikin pitää olla letkeän vauhdikasta. Suurin osa radion hittimusiikista on tällaista. Ei laahaavaa tai hermostuneen nopeaa.

VOISIKO musiikin tilalla olla luonnon ääniä?

– Voisin kuvitella luonnon ääniä kirjakauppaan. Rauhallisuus saa ehkä ihmiset selailemaan kirjoja ja innostaa lukemaan. Laulun sanat saattavat häiritä lukemisen kokemusta, Minna Huotilainen sanoo.Vaatekaupoissa soi kullekin kohderyhmälle sopiva musiikki.

–  Kun käyn nuorison kanssa vaatekaupassa, huomaan musiikista, etten ole kohderyhmää. Rytmi on nopeaa, eikä musiikissa ole välttämättä melodiaa.

IHMISET eivät vihaa joululauluja niin paljon, mitä yleensä luullaan, Huotilainen sanoo.

– Se voi kuitenkin ärsyttää, jos niitä soitetaan liian aikaisin.

MILLOIN joululaulut alkavat soida?

– Moni on joulumusiikista innoissaan, mutta suuri osa ei pidä siitä, että niitä soitetaan liian aikaisin. Joulukuun alussa alamme pikkuhiljaa soittaa joulumusiikkia. Pelkkään joulumusiikkiin siirrytään vasta kaksi viikkoa ennen joulua, sanoo helsinkiläisen K-Supermaket-kauppias Hannu Lehtinen.Viime viikolla joululauluja on kuulunut pk-seudulla jo ainakin Tokmannilla.

MUSIIKKI EI soi ainoastaan asiakkaita varten.

HOK-Elannon Ahola tähdentää, että sillä on vaikutusta myös henkilökunnan viihtyvyyteen.

– Musiikkiamme kehitetään hyvin paljon myös henkilökunnan tarpeiden ja palautteiden pohjalta. Olemme huomanneet, että musiikilla on merkittävä vaikutus asiakkaiden lisäksi myös työntelijöiden viihtyvyyteen.

Ahola ja Lehtinen sanovat, että palaute musiikista on ollut pääosin positiivista.

– Joku rytmimusiikkikappale on saattanut joskus soida jonkun mielestä häiritsevän kovaa. Tarkastelemme asiaa aina yhteistyökumppanimme kanssa, joka tekee soittolistat. Joskus on voitu jotain kappaleita jättääkin pois, Ahola kertoo.

Lähde:LV