Eduskunta hyväksyi Sallatunturin kansallispuiston perustamisen – kunnanjohtaja: tämä on meidän korona-exit

Eduskunta hyväksyi Sallatunturin kansallispuiston perustamisen –

Sallaan tulee Suomen 41. kansallispuisto.

Eduskunta on tiistaina hyväksynyt hallituksen esityksen Sallan kansallispuiston perustamisesta. Noin 10 000 hehtaarisesta Sallatunturin kansallispuistosta tulee Suomen 41. kansallispuisto.

Aloite kansallispuston perustamiseen on lähtenyt kunnalta itseltään ja ympäristövaliokunnan jäsen Mari-Leena Talvitie (kok.) kertoi täysistunnossa(siirryt toiseen palveluun), että yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa on sujunut hyvin.

Sallan kunnanjohtajalle Erkki Parkkiselle eilinen päivä oli vuosien työn täyttymys.

– Kun puheenjohtajan nuija kopsahti eduskunnassa pöytään, niin tuli lämmin ja hyvä olo, että nyt ollaan maalissa.

Parkkisen mukaan päätös tuo kuntaan sen koronan jäljiltä tarvitsemaa elinvoimaa, työtä ja toimeentuloa.

– Tämä on meidän korona-exit, hän kuvailee.

Sallassa työ oman kansallispuiston perustamiseksi alkoi jo vuosia sitten. Kunnolla vauhtiin päästiin vuonna 2018, jolloin kunta aloitti perusteellisen selvityksen kansallispuistosta ja otti työhön mukaan eri sidosryhmät. Parkkinen näkee, että selvitystyö oli ratkaiseva asia siinä vaiheessa, kun kunta teki ympäristöministeriöön esityksen kansallispuistosta.

– Ministeriö valitsi vuosi sitten viidestä ehdokkaasta jatkoon Sallan ja Evon hankkeet. Uskon, että meillä tehty kattava selvitys on edesauttanut asian käsittelyä ministeriössä ja eduskunnassa.

Junalla Sallaan

Sallan kansallispuisto sai hallituksen neljännessä lisätalousarviossa kertaluontoisen 4,5 miljoonan euron investointikustannuksen tälle vuodelle. Talvitien mukaan ympäristövaliokunta on kuitenkin huolissaan ylläpitorahoituksen riittävyydestä, sillä retkeilyrakenteiden kunnossapito edellyttää jatkuvasti lisärahoitusta.

Sisäministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan(siirryt toiseen palveluun) kansallispuiston arvioidaan seuraavan seitsemän vuoden aikana lisäävän alueelle työpaikkoja 90 henkilötyövuodella ja vuosittaisia verotuloja yhteensä 400 000 euroa. Hänen mukaansa uusi kansallispuisto myös tukee kestävää luontomatkailua, kun perille pääsee julkisilla kulkuneuvoilla Etelä-Suomesta asti.

– Kemijärvelle pääsee junalla, josta voi jatkaa linja-autolla Sallan kansallispuistoon. Sallaan pääseminen julkisilla kulkuneuvoilla oli yksi myönteisistä asioista, kun eri hankkeita punnittiin, uskoo Parkkinen.

Hänen mukaansa kansallispuiston perustaminen myös vahvistaa tavoitetta aloittaa liikennöinti Kemijärven ja Sallan välisellä junaradalla.

Parkkisen mukaan uudessa kansallispuistossa ei ole kyse vain luonnosta, vaan sillä on suurempi merkitys. Tunturin huipulta näkyvät Venäjän puolella sijaitsevat vanhat tunturit, jotka olivat aikanaan osa Sallaa.

– Sallan kansallispuisto nivoutuu henkisesti vanhaan sallaan, metsäsaamelaisuuteen ja sotahistoriaan mitenkään luontoarvoja unohtamatta. Parasta on, että sallalaisten historia ja kulttuuri antaa sisältöä myös puistolle ja sen kävijöille.

Lähde:yle