Puun poltosta syntyy terveydelle vaarallisia pienhiukkasia, mutta nykyaikaisten takkojen päästöt ovat paljon pienempiä kuin vanhojen.
Alankomaiden Utrechtissa on alettu maksaa korvausta asukkaille, jotka luopuvat vanhasta takastaan tai puuhellastaan tai vaihtavat sen vähäpäästöisempään. Kyse on siis käytännössä tulisijojen romutuspalkkiosta.
Korvaus on suuruudeltaan 2000 euroa. Summaa voi hakea, jos poistaa tulisijan kokonaan, tekee sen toimintakelvottomaksi tai hankkii tilalle uuden, tietyt ehdot täyttävän vähäpäästöisemmän.
”Puun polttaminen voi olla tunnelmallista, mutta siitä vapautuu ilmaan haitallisia yhdisteitä. Ne eivät ole terveellisiä kenellekään. Eniten niistä kärsivät iäkkäät, lapset ja hengityselimistön ongelmista kärsivät”, Utrechtin kaupungin sivuilla perustellaan.
Ajatus takkojen romutuspalkkiosta ei ole aivan uusi. Suomessa siitä on puhunut Tulisija- ja savupiippuyhdistys (TSY).
Jonkinlaista kannustinta tulisijan vaihtamiseen yhdistyksen mielestä tarvitaan, oli se sitten romutuspalkkio tai jokin muu tapa. Se kannustaisi ainakin harkitsemaan vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja siinä vaiheessa, kun takan uusiminen tulee ajankohtaiseksi, TSY:n toiminnanjohtaja Hannu Murtokankare uskoo.
Hän ei kuitenkaan huoltovarmuuden vuoksi pitäisi järkevänä Utrechtin tarjoamaa vaihtoehtoa vain tehdä tulisija käyttökelvottomiksi.
Kylmässä pohjolassa puun polttaminen antaa turvaa, jos pakkasilla tulee sähkökatkoja. Samalla se tasaa sähkön kulutushuippuja valtakunnan tasolla, jolloin tuontienergiaa tarvitaan vähemmän.
Alankomaissa vanhat tulisijat ovat pääasiassa kamiinatyyppisiä laitteita, joissa palotilaa on vähän. Riittämättömän palamisen vuoksi niiden päästöt ovat korkeita.
Suurin pienhiukkasten lähde Suomessa
Suomessa pientalojen puunpoltosta on tullut suurin yksittäinen pienhiukkasten ja mustan hiilen päästöjen lähde, Talouselämä on kertonut aiemmin. Puunpolton osuus on kasvanut, kun muualla on onnistuttu vähentämään päästöjä.
Talousjärjestö OECD patisteleekin Suomea lisäämään toimia vanhojen takkojen ja kiukaiden vaihtamiseksi uudempiin. Järjestö kiinnitti huomiota kannustinten puutteeseen joulukuussa ilmestyneessä Suomen ympäristöpolitiikan tilaa arvioivassa katsauksessaan.
Pienhiukkaset kulkeutuvat syvälle hengitysteihin ja ovat vaarallisia terveydelle. Mustan hiilen päästöjen taas on arvioitu kiihdyttävän merkittävästi etenkin arktisen alueen lämpenemistä.
Uudet tulisijat ovat kuitenkin huomattavasti vanhoja vähäpäästöisempiä, ja tuotekehitystä tehdään jatkuvasti.
Viime aikoina valmistajat ovat kehittäneet esimerkiksi sitä, mitä kautta palamisilma tulee tulipesään. Käyttämällä useita eri reittejä päästöjä on saatu pienennettyä huomattavasti, kertoo apulaisprofessori, päästötutkija Olli Sippula Itä-Suomen yliopistosta. Markkinoille on tullut myös erilaisia suodattimia.
Apulaisprofessori ei ainakaan sulkisi ”romutuspalkkiota” pois työkalupakista.
”Tulisijojen uusiutumisnopeus on aika hidas. Tällä tavalla voitaisiin nopeuttaa uudempien mallien käyttöönottoa”, Sippula sanoo.
1500 euroa riittäisi monelle
Mikä sitten olisi riittävä tukisumma kannustamaan ihmisiä takanvaihtoon?
TSY:n Murtokankaren mielestä Utrechtin tarjoama 2000 euron summa kuulostaisi lähtökohtaisesti realistiselta Suomessakin.
TSY teetti vuonna 2018 Taloustutkimuksella kyselyn, jossa selvitettiin omakotitaloasujien ja omakotitalon hankintaa harkitsevien valmiutta tulisijan uusimiseen. Siihen vastanneista 12 prosenttia arvioi ostavansa heti uuden takan, jos hankintaa tuettaisiin 1500 euron palkkiolla. Lisäksi 38 prosenttia sanoi harkitsevansa sitä.
Myös Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty pitää ”romutuspalkkiota” tarpeellisena, jos sillä tuetaan nimenomaan tulisijan korvaamista uudella paremmalla eikä siitä luopumista kokonaan. Näkemys on hänen omansa eikä yhdistyksen kanta.
”Vähintään sitä kannattaisi kokeilla jollain tietyllä alueella”, Tuohiniitty ehdottaa.
Tuohiniitty myös laajentaisi sen koskemaan tulisijojen ohella esimerkiksi vanhimpia klapikattiloita. Tuki saisi olla kooltaan samaa luokkaa öljylämmityksestä luopumiselle tarjottavan tuen kanssa.
Sopiva taso olisi todennäköisesti 20–30 prosenttia investoinnin kokonaishinnasta. Se olisi riittävän suuri kannustamaan ihmisiä investointeihin mutta silti niin pieni, etteivät valmistajat siirtäisi sitä hintoihin.
Ei vain takka vaan sen käyttäjä
Hiukkaspäästöjen syntymisessä osansa on myös tulisijan käyttäjällä.
Apulaisprofessori Sippulan mukaan huonon takan ja huonojen käyttötapojen yhdistelmällä hiukkaspäästöjä voi helposti syntyä kymmenkertainen määrä verrattuna siihen, että takka on hyvä ja sitä käytetään oikein.
Oleellista on polttaa puhdasta ja kuivaa puuta riittävällä vedolla, eikä tulipesää saa täyttää liian täyteen.
Veto on riittävä, kun liekki palaa iloisesti tanssahdellen ja piipusta tuleva savu on vaaleaa.
