Mikä asia liittyy sekä ruuan tuottamiseen että ruuanlaittoon ja mahdollistaa lisäksi puhtaat kädet, astiat ja ruuanlaittovälineet? Tietenkin vesi.
Puhdas ja turvallinen talousvesi on nykyään suomalaisille itsestäänselvyys, eikä sitä tule välttämättä edes ajatelleeksi muulloin kuin vesikatkojen aikaan.
Keskivertosuomalaisella oli maailman mittakaavassa varsin puhdasta juomavettä jo ennen nykyaikaisia vesilaitoksia, huomauttaa johtava tutkija Ilkka Miettinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vesimikrobiologian laboratoriosta.
Suomessa on järviä joka paikassa, mikä olisi luksusta monessa muussa maassa. Meillä on myös hyvälaatuista pohjavettä. Täällä onkin käytetty pohjavettä ja lähteiden vesiä juomavetenä jo ammoisista ajoista alkaen.
”Jos on osannut katsoa kaivon paikan, se on sitten siinä. Vettä ei yleensä ole tarvinnut kantaa kaukaa”, Miettinen sanoo.
Puhdas vesi on tietenkin hyvänmakuista sekä juotuna että ruuanlaitossa käytettynä, mutta sillä on myös kansanterveydellinen merkitys. Likainen vesi on nimittäin tehokas tautien levittäjä.
Ennen kuin viruksista ja bakteereista ymmärrettiin mitään, veden laatua arviointiin aistinvaraisesti ja kokemuksiin perustuen. Veden kirkkaus tai hajuttomuus ei kuitenkaan kerro taudinaiheuttajien määrästä mitään.
Suomessa on sen verran pieni väestöpohja, että vesihuollon järjestämisestä tuli ajankohtaista vasta asutuksen tihentyessä. Suomen ensimmäinen vesilaitos perustettiin Helsinkiin vuonna 1876. Vantaanjoen vesi kävi läpi hiekkasuodatuksen, joka poisti siitä orgaanista ainesta, kuten humusta.
Nykyään yli 90 prosenttia suomalaisista käyttää vesilaitosten puhdistamaa vettä.
Suomen hanavesi on maailman mittakaavassa erikoista, koska meillä vedestä ei tarvitse poistaa kalkkia. Ei tarvitse mennä kuin hieman etelämmäs Eurooppaan, niin veden kovuus ja kalkkisuus aiheuttavat jatkuvaa päänvaivaa.
”Esimerkiksi yhdysvaltalaiset kollegat eivät olleet uskoa, kun kerroin, että meillä yleensä lisätään hieman kalkkia talousveteen, jotta putket eivät pääse ruostumaan”, Miettinen kertoo.
Suomen juomavesitilanne on maailman mittakaavassa hyvä. Esimerkiksi Keski-Euroopassa isojen jokien vesi saattaa olla alajuoksulla jo moneen kertaan käytettyä. Suomessa on ainakin toistaiseksi riittänyt liki koskematonta vettä vesilaitoksille.
Miettinen muistuttaa, että ilman vaivannäköä tilanne ei pysy hyvänä. Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, kuten rankkasateita ja kuivuutta, jotka voivat vaikuttaa vesihuoltoon.
Myös vesijohtoverkosto rapistuu ajan mittaan. Jos korjauksia lykätään säästösyistä, se merkitsee putkirikkojen lisääntymistä. Juomavesi saatetaan joutua keittämään ja vatsatautiepidemiat voivat yleistyä.
”Olen joskus miettinyt, että jos Suomen vesilaitokset yhtäkkiä lakkaisivat toimimasta, kaupunkiympäristöissä oltaisiin todella nopeasti kehitysmaatasolla, sillä suolistotaudit alkaisivat levitä”, Miettinen pohtii
Lähde:Mt
