Niiralan raja-asema on ahdas ja vanhanaikainen – rajaliikenteen kehittäminen vaatii lähivuosina miljoonia euroja

Tohmajärven kunta on yhdessä Niiralan rajakylän toimijoiden kanssa laatinut suunnitelmat alueen kehittämiseksi. Investointien arvioitu hintalappu on 32 miljoonaa euroa.  

Tohmajärven Niiralan rajanylityspaikka ja sen liikenneyhteydet kaipaavat lähivuosina mittavia kunnostuksia.

Alueelle on laadittu investointisuunnitelma, jonka mukaan rajaliikenteen ja yritysten toimintamahdollisuuksien varmistaminen vaatisi yli 32 miljoonan euron investoinnit vuoteen 2030 mennessä.

Suunnitelman ovat laatineet Tohmajärven kunta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Rajavartiolaitos, Tulli sekä Keski-Karjalan kehitysyhtiö Keti. Tohmajärven vt. kunnanjohtaja Mikko Löppösen mukaan yhteistyön tavoitteena on vauhdittaa Niiralan kehittämistä.

– Niiralan merkitys on iso paitsi Tohmajärvelle ja Pohjois-Karjalalle, myös Pohjois-Savolle ja Kainuulle, sillä esimerkiksi Tahkolle tai Vuokattiin suuntaavat venäläismatkailijat kulkevat usein tätä kautta, Löppönen perustelee.

Raja-asema on mitoitettu alun perin alakanttiin

Suurin investointipakettiin kirjatuista hankkeista on Niiralan raja-aseman päärakennuksen ja liikennejärjestelyjen uudistaminen. Nykyiset tilat on rakennettu vuonna 1994 ja ne ovat myöhemmin tehdyistä laajennuksista huolimatta auttamattoman ahtaat.

– Rajanylityspaikka on suunniteltu 150 000 rajanylittäjälle. Jo sen valmistuessa, rajanylittäjiä oli 200 000, ja vuodesta 2010 lähtien rajanylittäjiä on ollut vuosittain yli miljoona, huomauttaa rajatarkastusupseeri Riku Heinonen Pohjois-Karjalan rajavartiostosta.

Samalla tiloja käyttävien Rajavartiolaitoksen ja Tullin työntekijämäärä Niiralassa on noin kaksinkertaistunut.

– Esimerkiksi sosiaalitiloja on jouduttu rakentamaan saunaan, kun muuta tilaa ei ole ollut, Heinonen kertoo.

Raja-aseman päärakennuksen omistaa Senaatti-kiinteistöt eikä tarkempia suunnitelmia uudesta raja-asemasta ole vielä tehty. Uuden raja-aseman arvioidaan maksavan noin 9,5 miljoonaa euroa.

Niiralan raja-asemalla on kolme tarkastuspistettä lähteville matkustajille. Ne ovat vierekkäin, eikä odotustilaa ole, joten esimerkiksi turvavälien pitäminen on mahdotonta. Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle

Rajalle vie vaarallinen valtatie

Raja-aseman lisäksi rahoitusta kaipaa useampi liikennehanke. Näistä suurin on valtatie 9:n parantaminen Niiralan ja Tohmajärven kuntakeskuksen, Kemien välillä. Nykyinen tie on koettu vaaralliseksi, sillä tie on kapea ja mutkainen ja rekkaliikenne vilkasta.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto esittää, että tie kunnostettaisiin useassa osassa ja työ aloitettaisiin liikenneturvallisuuden kannalta vaarallisimmasta päästä eli Niirala–Kaurila-osuuden mutkien oikaisemisesta.

Valtatie 9 on etenkin talvisin koettu vaaralliseksi, kun mutkia on paljon ja tie kapea. Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle

Toiveissa raideyhteyden sähköistys

Raideyhteyksiä on tarkoitus parantaa jo tänä vuonna. Suunnitelmissa on aloittaa loppuvuodesta höyryjunaliikenne Joensuun ja Sortavalan välillä, mikä edellyttää esimerkiksi asemalaitureiden kunnostamista ja parkkipaikkojen rakentamista.

Myös Niiralan teollisuusraiteiden kunnostustyöt on aikataulutettu tälle vuodelle. Tarkoituksena on muun muassa uusia ratapölkkyjä ja huonokuntoisia kiskorakenteita sekä parantaa valaistusta.

Raidehankkeista suurin on Säkäniemen ja Niiralan välisen rataosuuden sähköistäminen. Sen toteutuminen on vielä epävarmaa.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton mukaan sähköistys on edellytys Niiralan kautta kulkevien kansainvälisten kuljetusten kasvulle.

Niiralan kautta kulkee tavaraliikennettä. Suunnitelmissa on, että loppuvuodesta matkailijat pääsisivät rajan yli höyryjunan kyydissä. Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle

Kunta toivoo rajalle uutta yritystoimintaa

Tohmajärven kunnan toiveena on, että rajaan ja liikenneyhteyksiin panostaminen lisää Niiralan kiinnostavuutta yritysten silmissä.

Kunnalla on Niiralassa tyhjiä tontteja, joihin se toivoo uutta yritystoimintaa. Maakuntakaavassa on esimerkiksi olemassa varaus vähittäiskaupan suuryksikölle.

Siksi rahaa on tarkoitus varata myös Niiralan teollisuusalueen kehittämiseen. Kyse on muun muassa uusiutuvan energian saatavuudesta ja toimitilojen laajennuksista.

Kaikki hankkeet on aikataulutettu toteutettavaksi vuoteen 2030 mennessä, mutta käytännössä toteutuminen riippuu rahoituksesta.

Lähde:yle