HUSin, Helsingin yliopiston ja Uumajan yliopiston yhteistutkimuksessa kävi ilmi, että estrogeenilisä puolitti koronakuoleman riskin. Estrogeenilisää saaneiden naisten kuolleisuus oli 2,1 prosenttia, kun kontrolliryhmän naisten kuolleisuus oli 4,6 prosenttia.
Tutkimus on julkaistu Tiedelehti BMJ Openissa.(siirryt toiseen palveluun)
– Tutkimuksemme ei vielä johda hoitokäytäntöjen muutoksiin, joten estrogeenihoitoa ei tule tämän tutkimuksen perusteella aloittaa tai estrogeenitasoa madaltavaa lääkitystä lopettaa. Paras keino suojautua vakavaa koronatautia vastaan on rokotus, sanoo HUSin kirurgian professori ja ylilääkäri Malin Sund tiedotteessa.(siirryt toiseen palveluun)
Tutkimuksessa vertailtiin pandemian alussa koronadiagnoosin saaneiden naisten kuolleisuutta ja estrogeenin vaikutusta kuolleisuuteen.
Koko Ruotsin väestön kattavassa rekisteritutkimuksessa oli mukana vajaat 15 000 iältään 50–80-vuotiasta naista, joilla diagnosoitiin koronatauti helmi-syyskuun välisenä aikana vuonna 2020.
Tutkimukseen osallistuneilla 2 500 naisella oli estrogeenikorvaushoito vaihdevuosioireisiin ja noin 200 naisella syöpähoidon jälkeen annettava estrogeenitasoa alentava lääkitys.
Kontrolliryhmässä oli 12 000 naista, jotka eivät saaneet estrogeenia lisäävää tai vähentävää lääkitystä.
Ryhmällä, joka sai estrogeenitasoa alentavaa hoitoa, oli suurin kuolemanriski. Syy-yhteyttä estrogeeniin ei kuitenkaan voitu varmistaa, sillä tämän ryhmän potilaat olivat vertailuryhmää vanhempia, ja he olivat saaneet syöpähoitoa. Ikä ja syöpähoidot lisäävät vakavan koronataudin ja -kuoleman riskiä.
Tutkimus tehtiin ennen kuin koronarokotteita oli saatavilla. Tutkimuksen perusteella ei siis voi vielä päätellä, kuinka paljon estrogeeni vähentää vakavien sairauksien ja kuoleman riskiä rokotettujen naisten keskuudessa.
Miehillä suurempi vakavan sairauden ja kuoleman riski
HUSissa selvitettiin, miksi miehillä on huomattavasti suurempi riski sairastua vakavaan koronavirustautiin ja kuolla siihen kuin naisilla.
Kesäkuussa 2021 Infectious Diseases -tiedelehden digitaalisesti julkaistussa rekisteritutkimuksessa oli mukana 5 500 HUSissa helmikuusta kesäkuuhun vuonna 2020 hoidetut koronapotilaat.
Molemmilla sukupuolilla oli HUSin alueella koronavirustartuntoja yhtä paljon, mutta sairaalahoitoon päätyi enemmän miehiä kuin naisia.
Sairaalassa hoidetuista miehistä 27 prosenttia tarvitsi tehohoitoa, kun naisista sitä tarvitsi 17 prosenttia. Miehet olivat myös naisia pidempään tehohoidossa. Miespotilaista menehtyi 90 hoitopäivään mennessä koronatautiin 15 prosenttia ja naisista 8 prosenttia.
Miehillä oli vähemmän astmaa ja kilpirauhasen vajaatoimintaa kuin naisilla, mutta enemmän sepelvaltimotautia. Koronaoireiden ilmetessä miehet olivat hakeutuneet naisia myöhemmin testiin ja hoitoon. Mitkään näistä eroavaisuuksista eivät kuitenkaan selittäneet sukupuolten välisiä eroja koronataudin vakavuuden suhteen.
Tutkimuksessa selvisi, että sukupuoli on vakavan koronataudin ja koronakuolleisuuden itsenäinen riskitekijä.
– Sille, että ensimmäisessä korona-aallossa oli sairastuneissa yhtä paljon naisia ja miehiä, mutta tehohoidossa selkeästi enemmän miehiä, emme löytäneet tutkimuksessamme muuta selittävää tekijää kuin sukupuoli, sanoo infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen HUSista.
Järvinen on huolestunut miehistä, koska heidän rokotekattavuutensa on kaiken lisäksi naisia alhaisempi.
Lähde:yle
