Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue on edennyt Pekingin olympialaisten finaaliotteluun, joka pelataan sunnuntaina. Suomi voitti perjantaiaamun välierässä Slovakian 2–0. Ottelun voittomaalin iski Sakari Manninen. Viimeisellä minuutilla Harri Pesonen pääsi lyömään kiekon tyhjään maaliin.
Leijonat on pelannut olympiafinaalissa aiemmin kerran, vuonna 2006 Torinossa, kun Ruotsi voitti kirvelevän loppuottelun 2–1. Myös vuonna 1988 Suomi sai hopeaa, mutta silloin turnaus pelattiin sarjamuotoisena. Olympiapronsseja joukkueella on neljä (1994, 1998, 2010, 2014).
Suomi oli voittanut Slovakian jo alkulohkossa turnauksen avausottelussaan 6–2. Sen jälkeen erittäin nousujohteisen turnauksen pelannut Slovakia oli hävinnyt myös Ruotsille, mutta voittanut Latvian 5–2 alkulohkon päätösottelussaan. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Slovakia kaatoi Saksan 4–0 ja yllätti sitten puolivälierissä USA:n 3–2 voittomaalikisassa noustuaan varsinaisen peliajan viimeisellä minuutilla tasoihin.
Suomella on Pekingistä kasassa vain voittoja. Slovakia-avauspelin jälkeen Suomi voitti Latvian 3–1 ja Ruotsin jatkoajalla 4–3. Lohkovoittajana Suomi eteni suoraan puolivälieriin, jolloin Sveitsi jäi jalkoihin 5–1.
Näin ottelu eteni
Slovakia pelasi vahvan avauserän. Se pelasi kurinalaisesti, eikä Suomi päässyt ensimmäisen kymmenminuuttisen aikana vaarallisille maalipaikoille.
– Ajoitukset eivät ole ihan napsahtaneet kohdilleen. Kontrollilähdön ajoituksessa ja suoritusvarmuudessa on parannettavaa, että pääsisimme vielä paremmilla vauhdeilla Slovakian puolustuksen sisään, Yle Urheilun asiantuntija Juha Juujärvi kommentoi tuossa vaiheessa.
Ajassa 15.58 Suomi kuitenkin siirtyi johtoon vahvan hyökkäsalueen pelaamisen seurauksena. Markus Granlund toi kiekon alueelle oikeasta laidasta ja Suomi sai pyörityksen käyntiin. Lopulta kiekko tiputettiin siniviivaan. Puolustaja Sami Vatanen tarjosi poikittaissyötön pakkipari Petteri Lindbohmille, joka toimitti rannelaukauksen maalille.
Irtokiekko putosi Sakari Manniselle, joka viimeisteli kylmästi Patrik Rybarin patjan alta etukulmasta. Suomen pistepörssin ykkösellä tässä vaiheessa tehot 4+3=7.
– Manninen pisti kylmänviileästi tuon kakkoskiekon sisään. Ai sä nostat patjan ylös? Laitan sitten jäätä pitkin sisään. Aika pysähtyi tuossa tilanteessa, Yle Puheen lähetyksessä asiantuntija Ismo Lehkonen ihasteli.
Mannisen 1–0-johtomaalin jälkeen loistopaikat olivat vielä Vatasella sekä Marko Anttilalla, mutta nämä Rybar selvitti. Ensimmäisessä erässä torjunnat: Suomen Harri Säteri kahdeksan, Rybar seitsemän.
Toisessa erässä Leijonat aloitti vahvasti, mutta pikkuhiljaa ote kääntyi Slovakialle. Sen jälkeen Slovakia hallitsikin ottelua käytännössä loppusummeriin asti.
Muun muassa Slovakian ykköskenttä, kapteeni Marek Hrivik, Peter Cehlarik ja viidesti turnauksessa osunut 17-vuotias Juraj Slafkovsky saivat kovaa painetta Suomen päätyyn.
Kun toista erää oli pelattu muutama minuutti, Hrivik pääsi nokikkain Säterin kanssa Slovakian ylivoimahyökkäyksestä, veivasi jo suomalaisveskarin maihinkin, mutta ei enää saanut käännettyä kiekkoa verkkoon.
Ismo Lehkonen penäsi Suomelta aggressiivisuutta puolustuspelaamiseen.
– Psykologinen etu on Slovakian pelaajilla. Kun on pelillinen hurmos päällä, he myös uskaltavat pelata rohkeasti kiekolla, Lehkonen kommentoi toisen erän aikana.
Erän ja ottelun puolivälissä Suomi pääsi pelaamaan yli minuutin 5vs3-ylivoimaa, kun ensin Anttila ja sitten Mikko Lehtonen kampitettiin. Suomi ei kuitenkaan saanut ohitettua Rybaria, ja toisaalta Slovakia pelasi aggressiivisen vahvaa alivoimaa.
Jäähyjen jälkeen Slovakian vahva myllytys jatkui myös toisen erän lopun.
– Leijonien syöttöpelaaminen ja ensimmäinen syöttö ovat vähän verkkaisia. Ne ovat olleet niin hiljaisia, että vastaanottajalla on ehtinyt tulla nälkä syöttöä odottaessa, Ismo Lehkonen ihmetteli.
Tämän allekirjoitti toisen erän jälkeen hikihaastattelussa myös Leijonien hyökkääjä, työmyyrä Harri Pesonen.
– On se (kiekollinen peli) aika surkeaa ollut. Kukaan ei halua epäonnistua, mutta pitää ottaa vastuuta, kun kiekko on lavassa. Jos tuntuu, että vähänkin on virtaa, niin pitää pelata, Pesonen pohti.
Suomi kuitenkin selvisi toisellekin erätauolle 1–0-johdossa. Torjunnat menivät tasaisesti, Säteri 13 ja Rybar 12, mutta eittämättä lähempänä onnistumista oli Slovakia.
– Suomen etsikkoaika oli ylivoimalla, eikä se pystynyt sitä hyödyntämään. Slovakia pystyi luomaan selvästi enemmän maalipaikkoja viidellä viittä vastaan. Säterin varma, eleetön peli on tylsyttänyt Slovakian tehokkuuden, asiantuntija Juujärvi sanoi toisen erän jälkeen.
Kolmannessa erässä Slovakia jatkoi aktiivista otetta, joka katkesi ajassa 41.21 Kristian Pospisilin jäähyyn. Suomi ei kuitenkaan saanut ylivoimalla maalipaikkoja aikaiseksi, mutta sen sijaan Slovakia karkasi 2vs1-hyökkäykseen rangaistuksen lopulla. Puolustaja Mikko Lehtonen onnistui selvittämään tilanteen, ja toisaalta Slafkovskyn syöttö poikittain maalin edessä meni hieman liiaksi eteen.
Turnauksen positiivisin yllättäjä Slovakia otti pelin hallinnan nopeasti uudelleen jäähynsä jälkeen.
– Me emme näe Suomelta vahvaa hyökkäyspelaamista, että Suomi puolustaisi kiekollisesti ja pelaisi sekunteja pois kellosta pitkillä hyökkäysalueen pyörityksillä. Olemme puolustuskannalla. Se on nyt pelin kuva, asiantuntija Juujärvi totesi.
Viimeisen kymmenen minuutin aikana Suomi puolusti omaa aluettaan jämäkästi ja uhrautuvaisesti, kuten päävalmentaja Jukka Jalosen Leijonilla tapana on ollut.
Esimerkiksi neloskenttä Anttila, Hannes Björninen ja Saku Mäenalanen urakoivat paljon – ja Björninen kahmi aloituksia kovalla prosentilla.
Slovakia otti maalivahdin pois, kun ottelua oli jäjellä noin puolitoista minuuttia. Viimeisellä minuutilla puolustaja Ville Pokka purki Slovakian päätykiekon jälkeen kiekon ränniin omasta päädystä. Teemu Hartikaisen kautta kiekko päätyi keskialuuelle, jossa hereillä oli Harri Pesonen. Pesonen pääsi kuljettamaan kiekon tyhjään Slovakian verkkoon ja sinetöimään Suomen finaalipaikan.
Ismo Lehkonen: “Ei tämä kiekkoilun riemuvoitto ollut”
Finaaliottelu pelataan sunnuntaina Suomen aikaa kello 6.10 alkaen. Suomen vastustajaksi tulee joko Ruotsi tai Venäjän olympiakomitean joukkue, jotka kohtaavat toisessa välierässä perjantaina kello 15.10.
Asiantuntija Juha Juujärvi sanoo, että Suomi puolusti ehjästi ja jäähyttömästi, mutta hyökkäyspeli oli yllättävän vaisua.
– Nähtiin ehjä 60 minuuttia puolustuspelillisesti, mutta hyökkäyspeli jäi piippuun. Tästä ottelusta tuli johtoaseman suojelua, eikä omaa luovaa hyökkäämistä juurikaan nähty, Juha Juujärvi kommentoi.
– Todella kylmäpäinen ja hallittu loppu, sillä harvoin paniikilta välttyy, Juujärvi kehui.
Pelillisesti Slovakia olisi yhtä lailla ansainnut finaalipaikan. Ismo Lehkonen näkee, että Suomi kuitenkin puolusti viisikkona systeemin mukaan todella hyvin. Slovakia ei lopulta saanut kovinkaan montaa maalipaikkaa, varsinkaan päätöserässä.
– Ei tämä kiekkoilun riemuvoitto ollut, mutta otamme tämän nöyrästi vastaan. Panokset olivat kovat ja pelaajamme olivat valtavassa stressitilanteessa, Lehkonen pohtii.
– Peli ei ole aina oikeudenmukainen. Näinkin voi sanoa, mutta otetaan tämä vastaan.
Harri Säteri: “Oli vaikea peli”
Vaikka koko Suomen puolustuspeli onnistui, oli yksi sankareista tietenkin nollapelin pelannut Harri Säteri.
– Oli vapauttavaa kuulla loppusummeri. Oli vaikea peli, kaveri pelasi tosi hyvän pelin. Ei saatu mitään ilmaiseksi, Säteri totesi ottelun jälkeen.
Hän kehui Leijonien puolustuspelaamista, mutta jostain syystä hyökkäyspelaaminen oli Slovakiaa vastaan jäissä.
– Paljon oli tahtoa ja taistelua. Äijät tekee toisilleen hommia. Omalla tavallaan hienon näköistä. Kuteja tulee jonkun verran, mutta puolustetaan hyvin. Slovakia ei päässyt vikassa erässä hyville maalipaikoille. Vaikeudet ja niistä selviäminen yhdistävät porukkaa, Säteri sanaili ja kuvaili tulevaa finaaliottelua “ainutlaatuiseksi hetkeksi”.
– Pitää myös pystyä nauttimaan mahdollisimman paljon sunnuntaina.
Lähde:yle
