Venäläisomisteisen Helsingin telakan talousvaikeudet voivat aiheuttaa suuria tappiota myös suomalaisille veronmaksajille.
Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera on taannut yli 200 miljoonan euron luotot. Niiden avulla on rahoitettu kahta telakalla rakennettavaa risteilyalusta.
Helsingin telakka on ajautunut vaikeuksiin talouspakotteiden takia, joita Euroopan unioni ja Yhdysvallat asettivat Venäjän hyökätessä Ukrainaan.
Telakan valmistamat alukset saattavat joutua myös Euroopan unionin vientikiellon piiriin.
– Yleisesti voin kommentoida, että Venäjän maatilanne on muuttunut merkittävästi. Finnvera lopetti vientitakuiden myöntämisen Venäjälle 22. helmikuuta [Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta]. Yksittäisiä tapauksia en voi kuitenkaan kommentoida, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta.
Vientitakuulla tarkoitetaan pankille annettavaa takuuta luoton antamisen yhteydessä. Mikäli alkuperäinen lainanottaja laiminlyö maksunsa, joutuu takuun antaja vastaamaan lainasta.
Haarasillan mukaan vientitakuiden myönti on lopetettu myös Ukrainaan. Valko-Venäjän kohdalla vastaava päätös tehtiin jo kesällä 2021.
Finnvera noudattaa toiminnassaan pankkisalaisuutta, minkä vuoksi yhtiö ei voi Haarasillan mukaan kertoa yksityiskohtaisemmin Helsingin telakkaan liittyvistä asioista.
Telakkayhtiö ei ole suoraan pakotteiden alla, mutta Venäjän talouden syöksykierre ja pakotteet vaikuttavat myös Helsingin telakan toimintaan. Helsingin kaupunki harkitsee myös irtisanovansa telakkayhtiön vuokrasopimuksen(siirryt toiseen palveluun) Helsingin Hernesaaressa ja Hietalahdessa.
”Tähän toimintaan liittyy luottoriski”
Helsingin telakka oli vuoteen 2018 Venäjän valtion omistaman United Shipbuilding Corporation omistuksessa. Valtionyhtiö ajautui kuitenkin talousvaikeuksiin jouduttuaan Yhdysvaltain pakotelistalle. Pakotteita asetettiin sen jälkeen, kun Venäjä miehitti vuonna 2014 laittomasti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan.
Pankkikonserni Nordea myös irtisanoi vuonna 2014 telakkayhtiön tilit pakotteiden takia.
Telakka myytiin kahdelle venäläiselle liikemiehelle eli Vladimir Kasyanenkolle ja Rishat Bagautdinoville. Heidän omistuksensa on ketjutettu veroparatiisiyhtiöiden kautta. Venäläiset liikemiehet käyttävät yleisesti esimerkiksi Kyprokselle rekisteröityjä yhtiöitä toiminnassaan.
Vuonna 2020 Helsingin telakka kertoi saaneensa tilauksen kahden risteilyaluksen rakentamisesta. Samassa yhteydessä Finnvera tiedotti myöntäneensä(siirryt toiseen palveluun) 214 miljoonan euron ostajaluoton- ja takuun risteilyjöiden rakentamisen rahoittamiseksi.
Jussi Haarasillan mukaan koko lainaosuutta ei ole vielä nostettu.
– Ensimmäinen alus luovutettiin 3.12.2021. Toista ei ole vielä luovutettu, joten lainastakin on nostettu vain osa.
Tarkkaa tähän asti nostettua lainasummaa Haarasilta ei suostu sanomaan pankkisalaisuuteen vedoten.
Miten iso riski lainatakauksiin liittyy?
– Finnvera on Suomen vientitakuulaitos ja tähän toimintaan liittyy luottoriski, kuten rahoittajilla yleensäkin. Tässä vientitakuussa on kyse siitä, että pankki myöntää ulkomaisille ostajille lainan, jota Finnvera voi taata. Finnvera kattaa luottoriskejä takuista veloitettavilla maksuilla.
– Jos lainanottaja ei myöhemmin maksa näitä lainan lyhennyksiä, niin pankilla on oikeus hakea korvausta Finnveralta, Haarasilta sanoo.
Finnvera eli veronmaksajat ovat siis viime kädessä vastuussa siitä, että laina maksetaan takaisin.
Osana Ukrainan sodan vastaisia pakotetoimia EU päätti 26. helmikuuta kieltää merialusten viennin Venäjälle. Niihin jätettiin kuitenkin huhtikuun loppuun asti jatkuva harkinta-aika aluksille, joiden toimittamisesta Venäjälle on jo tehty sopimus.
Jos lainanottaja ei myöhemmin maksa näitä lainan lyhennyksiä, niin pankilla on oikeus hakea korvausta Finnveralta.
Finnveran liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta
Toistaiseksi on vielä epäselvää, miten toimenpiteet vaikuttavat Helsingin telakan toimintaan tai tilauksiin, jotka on tehty ennen pakotteiden määräämistä. Telakka voi hakea Suomen ulkoministeriöltä vientilupaa alusten vientiä varten.
– Jos sopimus merialuksen viennistä Venäjälle on tehty ennen 26. helmikuuta, ulkoministeriö voi myöntää tai olla myöntämällä vientilupaa. Tämä edellyttää, että vientilupaa on haettu ennen toukokuun ensimmäistä päivää, sanoi ulkoministeriön vientivalvontayksikön päällikkö Teemu Sepponen Helsingin Sanomille
Sisäpiirin järjestelemä risteilykauppa
MOT-toimitus uutisoi risteilyaluskauppojen taustoista joulukuussa 2020. MOT:n selvityksen mukaan alusten tilaajana on pikavauhtia perustettu varustamoyhtiö.
Sen omistajia ovat veroparatiisin kautta samat venäläiset liikemiehet, jotka omistavat myös Helsingin telakan. Alusten omistajaksi on tulossa irlantilainen yhtiö, jonka omistaa Venäjän liikenneministeriö.
Yleisesti voin sanoa, ettemme tietenkään voi myöntää vientitakuuta, mikäli näissä selvityksessä nousee esille jotain, mikä ei ole hyväksyttävää.
Finnveran liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta
Venäjän liikenneministeriön yhtiö on vuokraamassa alukset Swan Hellenic -nimisen varustamon käyttöön. Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen sanoi tuolloin MOT:n haastattelussa pitävänsä tällaista sisäpiirin järjestelyä alttiina korruptiolle.
Minkälaisen taustaselvityksen Finnvera teki vientitakuun myöntäessään?
– Teemme know your customer (tunne asiakkaasi) -selvitykset kaikista osapuolista samalla tavalla kuin pankit. Jos prosessit ovat pitkiä, voimme tehdä tarkastukset useaan otteeseen. Noudatamme siis rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisia käytäntöjä Finanssivalvonnan suositusten mukaisesti.
Nousiko selvityksessä esille jotain hälyttävää?
– Yleisesti voin sanoa, ettemme tietenkään voi myöntää vientitakuuta, mikäli näissä selvityksessä nousee esille jotain, mikä ei ole hyväksyttävää.
Veroparatiisiyhtiöitä, vaikeasti selvittäviä omistusketjuja, sisäpiirin kauppoja…Tämä ei vaikuta avoimelta tai länsimaiselta tavalta toimia. Onko Finnveralla tähän jotain sanottavaa?
– Selvitämme asiakkaamme taustat ja lisäksi lainan järjestävä pankki tekee oman selvitystyönsä. Julkaisemme tiedot suurimmista rahoittamistamme hankkeista, kun saamme siihen osapuolilta luvan kuten tässä on tehty.
Professori: Telakka on strategisesti tärkeä Venäjälle
Helsingin telakalla tehdään risteilyaluksia ja esimerkiksi esimerkiksi jäätämurtavia tankkereita, tukialuksia arktisilla alueiden öljynporaukseen ja uuden sukupolven jäänmurtajia.
Helsingin telakka työllistää suoraan noin 450 ja lisäksi välillisesti noin 750 henkilöä.
Tammikuussa 2022 telakka kertoi rakentavansa ympäristöystävällisen jäänmurtajan venäläisen kaivos- ja metallialan yhtiön Norilsk Nickelin käyttöön. Norilsk Nickelin suurin omistaja on Venäjän rikkaimpiin liikemiehiin kuuluva Vladimir Potanin.
Norilsk Nickelin suomalainen tytäryhtiö omistaa myös 40 prosentin osuuden KHL-joukkue Jokereista ja on seuran merkittävä rahoittaja. MOT uutisoi syksyllä 2020, että kansainväliset suurpankit ja Yhdysvaltain viranomaiset ovat seuranneet useiden vuosien ajan Vladimir Potanin yhtiöitä rahanpesuepäilyjen takia.
Professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan Helsingin telakka on tärkeä toimija Venäjän valtiolle sen arktisen alueiden erikoisosaamisen takia.
– Arktinen alue on osa venäläistä tarinaa, jota on rakennettu viimeiset 10–15 vuotta. Arktisen alueen kautta luodaan venäläisille ja muulle maailmalle kuvaa siitä, että Venäjä on edelleen laajentuva suurvalta, Tynkkynen sanoi MOT:n haastattelussa vuonna 2019.
Lähde:yle
