Hallitus saa oppositiosta, elinkeinoelämältä ja etujärjestöiltä kiitosta puolustuspanostuksistaan. Iso huoli kuitenkin varjostaa: velkaantuminen, joka ”jatkuu sietämättömän korkealla tasolla yli kehyskauden”.
Maanpuolustuksen määrärahojen korottaminen ja puolustushankintojen aikaistaminen ovat tervetulleita päätöksiä hallitukselta, kirjoittaa oppositiopuolue kokoomuksen eduskuntaryhmän johtaja Kai Mykkänen Twitterissä.
”Niistä vilpitön kiitos! Suomen ja suomalaisten turvallisuus on nyt asetettava tärkeysjärjestyksessä ykköseksi”, Mykkänen kehuu.
”Nämä lisäpanostukset Venäjän aloittaman sodan myötä ovat välttämättömiä ja ymmärrämme, että ne jätetään poikkeuksellisesti laskematta kehykseen. Suomalaisten turvallisuus menee kaiken muun edelle”, sanoo myös Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Molemmat ovat kuitenkin vakavasti huolissaan velkaantumisesta, joka jatkuu hurjana.
”Olen huolissani, että julkinen velka jatkaa edelleen kasvuaan. Korkotason nousu on jo käynnistynyt. Laskuharjoituksena: jo yhden prosenttiyksikön nousu korkotasossa kasvattaa korkomenoja miljardilla lähivuosina”, Kai Mykkänen kirjoittaa.
Keskuskauppakamari muistuttaa tiedotteessaan, että pysyvä menotaso on edelleen huolestuttavalla tasolla, ”eikä talouden rakenteita uudistettu vieläkään”.
”Velkaantuminen jatkuu sietämättömän korkealla tasolla yli kehyskauden. Sovitut säästöt eivät juuri velkaantumista hillitse. Tämä johtuu siitä, että kasvua ja säästöjä tuovat rakenneuudistukset ovat jääneet tekemättä. Sota nostaa entisestään energian hintoja, yritysten ja kotitalouksien kustannukset ovat nousseet ja inflaatio luo paineita korkojen nostamiselle. Valtionvelan korkoriski on kasvanut ja samaan aikaan talouskasvun ennustetaan hidastuvan. Velkaantuminen ei ole vastuullista”, Romakkaniemi sanoo tiedotteessa.
Hän nostaa Twitterissä esiin hallituksen kehysriihen jälkeen julkaisemat tiedot valtion budjettitalouden ennakoidusta alijäämästä vuosina 2023–2026: arvio on vuosittain 6,7–7,6 miljardia euroa. Alijäämä katetaan velalla.
”Päivän kuva. Valtio ottaa tasaisesti noin 7 miljardia euroa vuodessa velkaa joka vuosi yli ennustehorisontin kattaakseen menonsa. Tätä ei selitä koronat, sodat tai suhdanteet. Tämän selittää vain taloudenpito, jossa talous on saatettu pysyvään rakenteelliseen epätasapainoon”, Romakkaniemi toteaa.
Suomen Yrittäjät on tiedotteessaan samoilla linjoilla.
”Hallituksella oli viimeinen hetki ryhtyä vastuulliseen taloudenpitoon. Se hetki on nyt menetetty. Velkaantumisessa vedotaan koronaan, vaikka velkaa on kertynyt jo vuosikausia. Ongelma siirtyy jälleen seuraaville hallituksille. Pitkällä aikavälillä vaadittavaa noin 7–8 miljardin euron sopeuttamista ei tälläkään hallituskaudella ole aloitettu”, johtaja, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Yrittäjät sanoo esittäneensä hallitukselle vaikuttavia työllisyystoimia.
”Nyt tehdään kuitenkin asioita, joilla muutellaan hallintoa, mutta ei luoda uusia työpaikkoja. Vaikuttavia toimia olisivat olleet sosiaaliturvan uudistaminen sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen ja lyhentäminen.”
Myös Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen ”keskittymistä kehysriihessään Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamiin lisäpanostuksiin ymmärrettävänä”. Myös poikkeaminen kehyksistä niiden osalta on ymmärrettävää, hän toteaa.
Muiden menojen osalta kaivattaisiin kuitenkin tiukempaa menokuria kuin tällä vaalikaudella on nähty, järjestö katsoo. Tiukkoihin menokehyksiin on syytä jatkossa palata niin pian kuin mahdollista.
Keskusjärjestö Akava kiittää – kuten muutkin järjestöt – hallituksen päätöksiä TKI-investoinneista ja tutkimustoiminnan rahoituksesta. Nyt tehdyt päätökset, kuten 350 miljoonan euron panostus ensi vuodelle, edistävät Akavan mukaan TKI-menojen lisäämistä neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
Silti Akavakin kantaa huolta velkaantumisesta.
”Hallitus on kompastellut päätöksenteossaan julkisen talouden tervehdyttämisestä ja aiemmat päätökset ovat rikkoneet menokehyksiä. Velkaantuminen on liian suurta. Elvytyksen aika on ohi ja jatkossa tarvitaan tiukempaa taloudenpitoa. Hallitus ei päättänyt näissäkään neuvotteluissa uudistaa kehysmenettelyä eikä tehdä suunnitelmaa julkisen talouden tervehdyttämiseksi tai velkaantumiskehityksen kääntämiseksi”, puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo.
Hallitus päätti riihessään kohdentaa puolustusmäärärahoihin lisärahoitusta yhteensä noin 2,2 miljardia euroa vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelmassa. Tämä tarkoittaa, että Puolustusvoimien määrärahoja lisätään vuonna 2023 noin 788 miljoonalla eurolla ja vuosina 2024–2026 noin 408–536 miljoonalla eurolla vuodessa.
Euroopan turvallisuustilanteeseen välittömästi liittyvät maanpuolustuksen, rajaturvallisuuden ja kyberturvallisuuden välttämättömät menolisäykset katetaan kehyksen ulkopuolisina. Hallitus päätti kehyspoikkeuksesta ”tässä vakavassa ja merkittävästi muuttuneessa koko Eurooppaa koskettavassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa”.
Hallitus kertoi toteuttavansa viime vuonna linjaamansa 370 miljoonan pysyvät säästöt, mutta niiden kohdentaminen muuttuu. Säästöt jakautuvat siten, että kehystasoa alennetaan 42 miljoonaa euroa ja 328 miljoonaa euroa kohdennetaan hallinnonaloittain muun muassa niin, että liikenne- ja viestintäministeriön alalta sopeutetaan 127 miljoonaa euroa ja ulkoministeriöltä 40 miljoonaa euroa.
”Säästöjen kohdentamista erityisesti liikenne- ja viestintäministeriön osalta arvioidaan tarkemmin syksyn budjettiriiheen mennessä. Tavoitteena on, ettei säästö kohdistuisi perusväylänpitoon”, hallitus kertoo. Lähde:KL
