Suomen kaupunkeja rakennetaan kiinalaisesta kivestä, jonka rahtaaminen kuormittaa ilmastoa

Taloustutkimuksen mukaan tuontikiven halpuus on harha, koska siinä ei huomioida ilmastopäästöjen hintaa ja työllisyysvaikutuksia. Silti julkisissa hankinnoissa suositaan Kiinan kiveä.

Vaikka Suomessa riittää kallioita ja kiveä omastakin takaa, käytetystä luonnonkivestä liki kolmannes tuodaan ulkomailta. Suurimpia kiinalaisen kiven tilaajia ovat kunnat ja valtio. Julkisiin infrahankkeisiin tuodaan eniten katulaattoja, reunakiviä ja massiiviportaita.

Kotimaisia kivialan yrityksiä edustava Kivi ry teetti Taloustutkimuksella vertailun kotimaisen ja tuontikiven hintaeroista ja hiilipäästöistä.

Tullitilastojen mukaan suomalainen kivi on noin 10 prosenttia kalliimpaa kuin kiinalainen kivi. Taloustutkimuksen selvityksen mukaan kotimainen kivi maksaa noin 184 euroa tonnilta, kun taas kiinalainen kivi maksaa keskimäärin 166 euroa tonnilta.

Sen sijaan, jos 9 000 kilometrin merirahdin hiilipäästöille laskettaisiin hinta päästökaupan mukaisesti, nousisi kiinalaisen kiven hinta 10–20 prosenttia kotimaista kalliimmaksi. Toistaiseksi merikuljetukset, kuten muukaan liikenne, eivät kuulu päästökaupan piiriin.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm painottaa, että jos ilmasto- ja työllisyystekijät huomioidaan, kotimainen kivi on kokonaistaloudellisesti tuontikiveä edullisempaa. Hiilineutraaleiksi pyrkivien kuntien ja valtion pitäisi kaiken järjen mukaan huomioida kotimaisen lähikiven edut. Tilaamalla kiveä Kiinasta ilmastopäästöt karkaavat Suomen rajojen ulkopuolelle.

Monissa kaupungeissa ja kunnissa hankintoja ohjaa kuitenkin raha.

“Tyypillisessä kunnan hankkeessa kotimaisen kiven osuus on noin 10 prosenttia”, Holm kertoo.

Vuonna 2019 Kiinasta tuotiin Suomeen kiveä 66,5 miljoonaa tonnia, noin 12,6 miljoonan euron arvosta. Hiilidioksidipäästöjä kiven rahtaamisesta laivalla aiheutui 27 400 tonnia ekvivalentteina.

Suomessa luonnonkiveä louhittiin vuonna 2019 noin 207 miljoonaa tonnia.

Jos kiinalainen kivi korvattaisiin kotimaisella, alalle syntyisi suoraan viitisenkymmentä uutta työpaikkaa ja välillisesti yli 80. Kerrannaisvaikutuksineen työtulot lisääntyisivät runsaalla neljällä miljoonalla eurolla.

Kivi ry:n toiminnanjohtaja Sini Laine huomauttaa, että tuontikiveen liittyy kiinalaisilla louhoksilla tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia. Louhinnasta aiheutuu myös verrattain paljon päästöjä.

Finnwatch teki Kiinan tuontikivestä selvityksen vuonna 2017. Sen mukaan kiven alkuperä ei usein ole tiedossa jälleenmyyjillä.

“Kotimaassa voidaan aina osoittaa, mistä kivi on peräisin. Tilaaja voi vaikka käydä kastomassa peruskalliota, josta sitä louhitaan”, Tampereen Kovakivi Oy:n toimitusjohtaja Antti Elomaa sanoo.

Hän toivoo, että alan toimintaedellytykset turvataan niin, että lupia louhintaan saa jatkossakin. Elomaa täsmentää, että rakennuskiven louhinta eroaa pienialaisuudessaan kaivosteollisuudesta, eikä kuulu kaivoslain piiriin.

Finnwatchin mukaan Helsingin kaupungin rakentamispalvelun vuonna 2015 käyttämistä kivistä noin 95 prosenttia tuotiin Kiinasta.

Sen sijaan esimerkiksi Tampere on Laineen mukaan sitoutunut käyttämään kotimaista kiveä. Yksi edelläkävijöistä on Espoo, jossa työmaakoneiden päästöjä on kompensoitu käyttämällä kotimaista kiveä. Käytössä on myös taulukko, johon kiven toimittajat kirjaavat alkuperän ja matkan pituuden työmaalle.

Kotimaisella kivellä riittää nyt kysyntää. Rahtien nousevat kustannukset ja Ukrainan sota voivat osaltaan edesauttaa kotimaisen kiven käyttöä. Alalla uskotaan, että tuotannon tehostuessa saadaan louhittua enemmän kiveä entistä automaattisemmin ja pienemmillä päästöillä. Maakunnissa alalla on ollut pulaa työntekijöistä.

“Tuotanto on tällä hetkellä täynnä, joten tilanne on positiivinen”, Louhi Stonesin ja Vientikivi Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Ylitalo kertoo.

Alan toimijoiden mukaan Suomen kivivarannoista on vasta raapaistu pintaa, eikä kiven riittävyys tule olemaan ongelma. Maailmanlaajuisesti kiviainesta muodostuu ja nousee enemmän kuin sitä ehditään käyttää.