KUOPIOSSA on odotettu vuosikausia ränsistyneeseen kuntoon päässeen rautatieaseman ratapihan remonttia.Kuopiolaisten iloksi vuonna 2020 valtio myönsi korjaushankkeelle rahoituksen. Hankkeen kustannusarvio on 36 miljoonaa euroa. Huhtikuussa oli tarkoitus aloittaa remontin ensimmäisen vaihe, Puijonkadun sillan purkutöiden valmistelu.
Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan kuitenkin mutkisti asioita.Hyökkäyksen myötä joidenkin rakennusmateriaalien saatavuus on vaikeutunut, ja hinnat ovat lähteneet nousuun. Rakennusyrityksillä on ongelmia urakkatarjousten teossa, koska epävarmassa tilanteessa kustannusten arviointi on vaikeaa.
TÄMÄ näkyy nyt monissa suomalaisissa rakennushankkeissa, myös Kuopion ratapihahankkeessa.
”Venäjän hyökkäys sattui tämän projektin rakennusurakan hankinnan kannalta juuri kiusallisimpaan mahdollisimpaan aikaan, kesken tarjouskilpailun. Se rupesi aiheuttamaan melkoista epävarmuutta tarjoajille”, sanoo Kuopion ratapihahankkeen projektipäällikkö Vesa Ruohomäki Väylävirastosta.
”Materiaalien hinnat ja saatavuus lähtivät liikkumaan juuri niiden viikkojen aikana, kun tarjoajat olisivat joutuneet tekemään kriittisiä päätöksiä. Tätä viestiä alkoi kuulua kentältä. Silloin oltiin tosi isossa liikkeessä.”
Väylävirasto päätti jatkaa tarjousten jättämisaikaa kesäkuun puoliväliin. Ruohomäen mukaan kilpailutusajan jatkamiseen vaikutti myös se, että suunnitelmat eivät olleet täysin valmiita.
”Sen riskin olisimme kuitenkin voineet hallita ja ottaa tarjoukset sisään, mutta Venäjän hyökkäys oli se korsi, joka katkaisi kamelin selän. Otimme pari kuukautta rauhoittumisaikaa, jolloin saamme suunnitelmat valmiiksi ja olemme ehkä viisaampia maailman menon suhteen”, Ruohomäki sanoo.
RAKENNUSALAN yritysten etujärjestö Rakennusteollisuus RT:n tuoreen kyselyn mukaan materiaalipula ja hintojen nousu haittaavat nyt lähes kaikkia alan yrityksiä. Yritysten mukaan hintojen nousu on selvästi materiaalipulaa suurempi ongelma.
Ukrainan sodan vaikutuksia koskevaan kyselyyn vastasi yli 400 eri kokoista yritystä ja eri puolilta maata.
Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmon mukaan joistain materiaaleista on nyt niin kova pula, että niiden hinnat ovat jatkuvassa liikkeessä. Yritysten on vaikea suunnitella pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia hankkeita.
”Tämä on nyt se ongelma. Tarjoustoiminta on nyt tosi vaikeaa”, Vihmo sanoo.
Yli yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneesta yrityksestä pitää melko todennäköisenä, että tilaajat siirtävät suunnittelemiaan hankkeitaan. Lähes yhtä moni uskoo hankkeiden peruuntumisiin. Joka kymmenes kertoi jo peruuntuneista hankkeista.
RAKENNUSMATERIAALIEN saatavuusongelmat koskevat etenkin terästuotteita, bitumia, lasia ja myös puuta. Tuotteiden hintaa nostavat saatavuusongelmien lisäksi energian hinnannousu ja muutokset logistiikassa.
Esimerkiksi rautatiekiskojen hinnat ovat pompanneet pilviin, koska energian hinta on kallistunut ja teräsraaka-aineen tuonti Venäjältä on tyssännyt. Sitä joudutaan hankkimaan kalliimmalla muualta.
Väylävirasto ostaa rautatiekiskoja keski- ja eteläeurooppalaisilta tehtailta.
”Rautatiekiskojen osalta puhutaan jopa 75 prosentin hinnannoususta viime vuoteen verrattuna”, kertoo hankintajohtaja Pekka Petäjäniemi Väylävirastosta.
Hänen mukaansa myös esimerkiksi puutavaran hinta nousi jo viime vuonna 45 prosenttia, kun korona-ajan rakennusinto kasvatti kysyntää. Nyt, kun puutavaraa ei tuoda Venäjältä, hinnat nousevat lisää.Väylävirastolla on vireillä nelisenkymmentä isoa tie- ja rautatiehanketta eri vaiheissa eri puolilla Suomea.
”Kyllähän tämä johtaa siihen, että urakoiden hinnat tulevat nousemaan. Jos emme saa lisärahoitusta, pystymme tekemään vähemmän kuin on suunniteltu. Uudet hankkeet ovat ensimmäisenä liipasimella”, Petäjäniemi sanoo.
MYÖS kunnat ja niiden urakoitsijat ovat käsitelleet hintojen nousua ja saatavuusongelmia työmaakokouksissaan, kertoo Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi.
”Vaikea sanoa, vaikuttaako tämä enemmän käynnissä oleviin vai tuleviin hankkeisiin. Erilaiset hankkeet ovat eri vaiheissa ja hankkeesta riippuu, mihin se kipupiste syntyy. Ei ole vielä mitään massiivista hätää, mutta reagointia on jo ollut puolin ja toisin”, Niemi sanoo.
Niemen mukaan yksittäisten hankkeiden viivästymiset tai kallistumiset ovat harmillisia, mutta suurempi huoli kohdistuu tulevien investointien kohtaloon.
”Jos on pelkoa, että hinnat karkaavat tai ei saada tarjouksia tai komponentteja, kukaan ei uskalla rakentaa. Siinä hidastuvat jo isommatkin talouspyörät”, Niemi sanoo.
Niemen mukaan kunnat ovat yrittäneet madaltaa yritysten kynnystä lähteä hankkeisiin muokkaamalla tulevien hankkeiden sopimusehtoja niin, että riskit jakautuvat eri osapuolille. Näin on toiminut myös Väylävirasto, sillä se on ottanut indeksiehdon myös alle kahden vuoden urakoihinsa.
”Tällä pyritään vaikuttamaan siihen, etteivät äkilliset ja yllätykselliset hinnannousut olisi vain yritysten riskinä, vaan me isoimpana infratilaajana otamme osan riskistä itsellemme”, Petäjäniemi sanoo.
TOISTAISEKSI Väyläviraston tarjouspyyntöihin on tullutkin tarjouksia, mutta Petäjäniemi on kuullut toisenlaista viestiä eurooppalaisilta kollegoilta.
”Euroopassa he eivät ole tehneet tällaista riskien jakamista, ja urakoitsijat ovat ilmoittaneet, etteivät uskalla tarjota lainkaan. Joidenkin rakentamiskohteiden tarjouskyselyihin ei ole tullut yhtään tarjousta. Tämän olemme Suomessa pystyneet välttämään ainakin toistaiseksi”, Petäjäniemi sanoo.
”Yritykset tekevät nyt tosi kovasti töitä sen eteen, että löytävät uusia logistisia virtoja ja saavat hankittua materiaalia. Kukaan ei nyt pudota kintaita tässä vaiheessa, vaan varmasti kaikki kivet käännetään ja purot tutkitaan. Minulla on kyllä luja luotto siihen, ettei Suomi tule pysähtymään, vaikka tilanne on tällainen.”Lähde; HS
