”KAIKKI tahot jotka uutisia seuraavat, tietävät, että erilaisia ilkeyksiä voi tulla”, kertoo maksujärjestelmien osastopäällikkö Päivi Heikkinen Suomen pankista.
Kevään edetessä näyttää päivä päivältä varmemmalta, että Suomi ja todennäköisesti myös Ruotsi tulevat jättämään Nato-jäsenyyshakemuksensa toukokuun puolenvälin jälkeen.
Samalla myös mahdolliseen Nato-jäsenyyteen ja erityisesti jäsenhakemusaikaan sisältyvät uhkakuvat nousevat entistä enemmän esille.
Niin Nato-keskustelun kuin mahdollisen jäsenyysprosessin odotetaan lisäävän Venäjän hybridivaikuttamista, kertoi Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith HS:n haastattelussa huhtikuun lopulla.
”On hyvä olla tietoinen siitä, että elämme hieman epävakaata aikaa. Sähkökatkoja ja palvelunestohyökkäyksiä voi tulla, nettiyhteydet voidaan menettää hetkellisesti, sotilaallista liikehdintää voidaan nähdä enemmän rajalla”, arvioi Smith HS:lle.
YKSI Venäjän hybridivaikuttamisen mahdollinen kohde on suomalainen maksuliikenne ja pankkipalvelut.
Viestinnän asiantuntija Sanna Räsänen Suomen pelastusalan keskusjärjestöstä (Spek) kehotti samassa HS:n haastattelussa huhtikuun lopulla, että jokaisen suomalaisen olisi hyvä pitää käteistä rahaa varalla muutaman päivän tarpeisiin.
”Käytännössä tämä voisi tarkoittaa sitä, etteivät esimerkiksi pankkikortit tai pankkien kautta toimiva sähköinen tunnistautuminen toimisi.”
Myös Suomen Pankin Heikkisen mukaan käteistä rahaa onkin hyvä varata kotiin jonkin verran – muttei kuitenkaan mitenkään tavanomaista enempää.
”Käteistä rahaa olisi hyvä olla kaikissa tilanteissa kotona osana normaalia varautumista muutaman päivän tarpeisiin, ei tämän hetkinen tilanne ole tuonut siihen mitään muutosta. Sekään ei ole yhtään huono vaihtoehto, että omistaisi tilin ja maksukortit kahdessa eri pankissa, mikäli yksittäisen pankin palvelut kaatuvat”, Heikkinen sanoo.
”Tässä ei ole kyse mörköjen maalaamisesta seinälle, vaan realiteettien tunnistamisesta. Todennäköisyys sille, että katkoja palveluihin voi tulla, on korkeampi kuin vielä vuosi kaksi sitten.”
UKRAINAN sodan alkamisen jälkeen käteisnostojen määrä Suomessa lisääntyikin hetkellisesti merkittävästi. Pankkiautomaattiverkostoa ylläpitävän Automatian toimitusjohtaja Marko Kolehmainen kertoi HS:lle maaliskuussa, että käteisnostoja tehtiin helmi-maaliskuun taitteessa noin kymmenen prosenttia enemmän kuin samaan aikaan vuosi sitten.
Kolehmaisen mukaan on kuitenkin vaikea arvioida, johtuiko käteisen nostaminen Ukrainan sodasta vai koronarajoitusten poistumisesta.
Tällä hetkellä käteisnostot ovat Kolehmaisen mukaan tavanomaisella tasolla.
”Viimeisten viikkojen aikana ei ole ollut mitään normaalista poikkeavaa havaittavissa”, Kolehmainen kertoo.
HEIKKINEN vakuuttaa, että erilaisiin häiriöihin ollaan suomalaisissa pankissa varauduttu.
”Pankkien palvelutuotanto ja kyberturvallisuus on Suomessa hyvällä tasolla. Meillä on kokemusta erilaisista maksuhäiriötekijöistä ja niihin varautumisesta”, Heikkinen kertoo.
”Mutta tilanne on tietysti erilainen, mikäli valtiollinen toimija vakain aikein pyrkii maksuliikenteen ja pankkipalveluiden toimintaan vaikuttamaan.”
”Meillä on koko eurojärjestelmän tuki takana.”
Käytännössä tämä voisi tarkoittaa sitä, etteivät esimerkiksi pankkikortit tai pankkien kautta toimiva sähköinen tunnistautuminen toimisi.
Häiriöt voisivat kestää joitakin päiviä tai jopa yli viikon. Esimerkiksi Heikkinen nostaa vuoden 2007 Viron patsaskiistan. Tällöin Viro päätti siirtää Tallinnan neuvostosotilaiden hautamuistomerkkinä toimineen patsaan pois Tallinnan keskustasta.
Seurauksena Viron kaikkiin valtiollisiin palveluihin kohdistettiin viikkoja kestäneet kyberhyökkäykset, jotka sulkivat muun muassa verkkopankkipalveluita. Hyökkäyksen tekijäksi epäiltiin laajasti Venäjän valtiota.
HEIKKINEN painottaa, ettei käteinen tule Suomesta loppumaan, vaikka ihmiset tilapäisesti nostaisivatkin hieman kotivaraa koteihinsa.
”Yksittäinen käteisautomaatti voi olla tilapäisesti nostettu tyhjäksi käteisestä, mutta meillä on toimiva jakeluverkko, eivätkä Suomen Pankista setelit ihan heti lopu kesken.”
Teoreettisen pahimman mahdollisen skenaarion kohdalla apua saataisiin myös muualta euro-alueelta.
”Meillä on koko eurojärjestelmän tuki takana.”Lähde:HS
