Ison-Britannian öljyjätti BP kirjasi korkeimman neljännesvuosittaisen tuloksensa yli kymmeneen vuoteen, kertoo Financial Times. BP kuuluu yhdessä Shellin, ExxonMobilin ja Totalin kanssa maailman neljän suurimman öljyntuottajan joukkoon.
BP on saanut nyt parhaan tuloksensa vuoden 2008 jälkeen. BP:n liikevaihto kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 40 prosenttia 51 miljardiin dollariin eli noin 48 miljardiin euroon.
Myös suomalaisille tuttu Neste on parantunut tulostaan reilusti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Nesteen tammi–maaliskuun liikevoitto oli 762 miljoonaa euroa, kun se vuosi sitten samaan aikaan oli 458 miljoonaa euroa.
Suomen valtiolla on Nesteestä noin 36 prosentin omistusosuus. Suurin osa Nesteen käyttämästä öljystä tulee Venäjältä. Neste on korvannut venäläisen raakaöljyn pääosin muilla raakaöljyillä.
Tavoitteet uusiksi
Öljyjättien ennätystulosten taustalla on etenkin öljyn hinnan nousu. Hintaa on nostanut markkinatalouden epävarma tilanne.
Koronapandemia on hellittänyt otettaan, ja liikkuvuuden lisäännyttyä energian kysyntä on kasvanut. Venäjän hyökättyä täysimittaisesti Ukrainaan venäläisiin öljyjätteihin iskeneet boikotit ovat kohdistaneet ostovoimaa muihin öljylaatuihin.
Jos hinta menee ylös, menevät tulotkin. Öljyjätit tahkoavat rahaa, mutta polttoaineen hinnat pysyvät pilvissä. Onko helpotusta luvassa?
– Öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu heijastuu polttoaineiden, kuten bensiinin ja dieselin hintaan. Sen ovat suomalaisetkin autoilijat saaneet kokea, kommentoi taloustieteen professori ja dosentti Matti Liski Aalto-yliopistosta.
– Meidän tavoiteltava tila ei ole se, että pyrimme saamaan perinteisen polttoaineen hinnat mahdollisemman halvaksi. Vaan se, että pyrimme saamaan ne vaihtoehdot halvemmiksi. Tätä tulisi tavoitella.
Liskin mukaan oleellinen tavoite on saada edullisempaa energiaa autoihin. Mutta energia ei ole bensiiniä tai dieseliä, vaan biopolttoaineita ja sähköä.
– Toive on, että sähkön hinta voisi olla suhteellisen edullista, jolloin sähköautot, ja lämpöpumput olisivat taloudellisempi vaihtoehto. Ja sähköä olisi tuotettu vihreällä energialla.
Suuret investoinnit, suuret hyödyt
Liskin mukaan vallitsevaan tilanteeseen on erilaisia, pidemmän välin vaihtoehtoja ratkaisuiksi. Oleellisinta olisi vähentää öljyriippuvuutta.
– Kun ajattelemme vihreää siirtymää, siinä ollaan hyvin pitkälti siirtymässä tuotantomuotoihin, jotka eivät geopoliittisista sijainnista suuremmin välitä, kertoo Liski.
– Jatkossa suurin osa energiasta voi tulla tuulesta ja auringosta. Silloin siihen eivät vaikuta olennaisesti se, onko jossain sota meneillään tai jos joku taho päättää laittaa öljyhanat kiinni. Siinä automaattisesti omavaraisuus lisääntyy ja alttius kärsiä maailmanmarkkinoiden heilahteluista vähenee.
Siirtymävaihe ja siihen kuuluvat investoinnit maksavat paljon, mutta Liskin mukaan siitä tulee myös pitkällä aikavälillä enemmän hyötyä.
– Näihin uusiin teknologioihin liittyy, että niissä on kohtuullisen suuret investointikustannukset. Mutta sen käyttö on sen jälkeen melkein ilmaista, Liski kertoo.
– Se on nähtävissä myös talouden tasolla. Energian juokseva, vuosittainen kustannus on mahdollisesti aiempaa alempi.
Näin Suomi pääsisi irti öljystä
Jos kulutusta ohjataan pois Venäjän tuontienergiasta ja öljylle tulee muita vaihtoehtoja, niin kysynnän kautta öljyn maailmanmarkkinahinta voi laskea pidemmällä aikavälillä.
– Mutta jos me ei vastaavasti täällä kotimaasta nosteta veroilla öljyn käyttökustannuksia, niin se pysyy täällä käytössä, Liski sanoo.
– Meillä on pakko luoda sille kaksi hintajärjestelmää: maailmanmarkkinahinta ja kotimainen hinta, joka on korkeampi ja sitä ylläpidetään veroilla sekä muilla maksuilla. Muuten emme pääse irti Venäjän tuontienergiasta.
Jos öljyn hintaa nostetaan kotimaassa, sen ja fossiilisten polttoaineiden käyttö vähentyy. Mutta Liski tuo myös esiin asian toisen puolen.
– Jos maailmanmarkkinahinta nousee geopoliittisista syistä ja pysyy kauan korkealla, se voi kannustaa öljyntuottajia investoimaan uusiin öljylähteisiin, jolloin he lisäävät öljyntuotannon kapasiteettia. Korkeilla hinnoilla pystytään kattamaan kustannukset, Liski kertoo.
– Kun uudet tuotantoalueet otetaan käyttöön, ne käytetään loppuun. Se on ikään kuin avaisi pullon korkin. Kun öljynlähde korkataan, niin sen korkkia ei niin vain helposti pistetä kiinni. Yleensä se käytetään loppuun. Meidän pitää aika varovaisesti olla, ettemme anna uusia kannustimia korkata uusia öljylähteitä.Lähde:IL
