Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen verohanke uhkaa iskeä kovaa monien suomalaisten asunnonomistajien talouteen.
Suomalaisten kiinteistöverotusta aiotaan muuttaa. Kiinteistöveron uudistamista koskevan hallituksen esitysluonnoksen lausuntokierros päättyi viime viikon perjantaina.
Valtiovarainministeriön mukaan rakennusten ja maapohjan verotusarvot ovat jääneet yleisesti jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä. Verouudistuksen tavoitteena on saada kiinteistöjen verotusarvot vastaamaan paremmin käypiä arvoja.
Näin vero iskisi
Esitysluonnoksen vaikutusarvioiden mukaan mediaaniasunnolla verotus kiristyisi runsaalla kolmella eurolla vuodessa keskiarvon ollessa 15 euroa.
Esitysluonnoksen arvion mukaan runsaalla 95 prosentilla asunnoista veron määrä alenee tai se nousee korkeintaan noin 140 eurolla vuodessa.
”Noin yhdellä prosentilla asunnoista verotus kevenisi yli 145 euroa vuodessa ja yhdellä prosentilla kiristyisi yli 300 eurolla vuodessa”, kerrotaan esitysluonnoksessa.
”Otoksessa noin 36 600 asunnon yhteenlaskettu kiinteistövero asuntoa kohti kiristyisi yli 255 eurolla vuodessa. Tällaisia asuntoja on lähes kaikissa kunnissa. Lukumääräisesti ja suhteellisesti niitä on selvästi eniten pääkaupunkiseudulla.”
Yli 300 euron korotus tarkoittaisi kuukausitasolla yli 25 euroa ja yli 255 euron korotus yli 21 euroa.
Henkilöiden maksama keskimääräinen kiinteistövero kiinteistöä kohden oli 253 euroa vuonna 2019.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelman mukaan kiinteistöverouudistus ei saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa.
Edunvalvontajärjestö Kiinteistöliitto arvioi lausunnossaan, ettei esitysluonnos täytä hallitusohjelman kirjausta.
”Aineistoista selviää, että karkeasti arvioiden runsaan 30 000 huoneiston suhteen kiinteistöveron määrä nousee yli 255 euroa vuodessa. Mutta mikä on tämän joukon keskimääräinen korotus euroissa, siitä ei ole mainintaa esitysaineistossa. Karkeasti voidaan arvioida, että kyse on siten ainakin reilusti yli 10 miljoonasta eurosta”, kerrotaan Kiinteistöliiton esitysluonnokseen antamassa lausunnossa.
Kiinteistöliiton mukaan esitysluonnoksessa kuvattuja korotuksia pitäisi hillitä.
”Näin valtavien kertakorotuksien estämiseksi esitystä on muutettava muun muassa siten, että vuosikohtainen maksimimuutos rajoitetaan korkeintaan 10 prosenttiin ja muutosten rajoitus kestäisi ehdotetun kolmen vuoden sijaan vähintään viisi vuotta.”
Kiinteistövero lasketaan kertomalla kiinteistön arvo kiinteistöveroprosentilla. Kiinteistön verotusarvo saadaan maapohjan ja rakennusten verotusarvojen perusteella. Kiinteistöveroprosentin määrää kunta.
Nykyisin rakennusten verotusarvo määräytyy monien yksittäisten ominaisuuksien perusteella. Rakennuksen yksittäisillä ominaisuuksilla ei vastaisuudessa olisi enää suoraa vaikutusta verotusarvoon.
”Rakennusten osalta perusarvo olisi 50 prosenttia rakennustyypin keskimääräisistä alueellisista uudisrakentamiskustannuksista. Omakotitalon ja paritalon perusarvo olisi 45 prosenttia uudisrakentamiskustannuksista”, kerrotaan valtiovarainministeriön verkkosivuilla.
Maapohjan verotusarvo perustuisi nykyiseen tapaan markkinahintaan ja käyttötarkoitukseen, mutta hinnat ja hinta-alueet päivitettäisiin.Uusia veroperusteita sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuoden 2024 kiinteistöverotuksessa. Lähde:Te
