Maanpuolustuskurssilaiset saavat puolustusvoimilta aseet. Puolustusministeri Kaikkonen kertoo Aamulehden haastattelussa, mitä lakiuudistus tarkoittaa. Hänen mukaansa Suomi voi lähettää lisää aseapua Ukrainaan.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoo, että lainmuutoksen myötä vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kurssitarjontaa voidaan lisätä. Kyse on kymmenistä tuhansista lisäharjoituspäivästä.
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, vapaaehtoinen maanpuolustus alkoi kiinnostaa yhä useampia. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen MPK:n kurssit täyttyivät niin hyvin, etteivät kaikki halukkaat mahtuneet mukaan.
Nyt tilanteeseen on luvassa helpotusta. Tuore lakimuutos takaa sen, että koulutuksen volyymia voidaan kasvattaa reippaasti.
”Lainmuutos mahdollistaa ampumaharrastuksen entistä paremmin ja sen myötä MPK:n laajaa kurssitarjontaa voidaan lisätä. Puhumme jopa 50 000 lisäharjoituspäivästä”, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoo.
Käytännössä lakimuutos tarkoittaa, että vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus saa puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen aseita ja patruunoita käyttöönsä, silloin kun on kyse valmiuksia palvelevasta ampumakoulutuksesta.
Valvottua ja ohjattua
Kaikkonen tähdentää, että aseiden käsittely ja käyttö ovat puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilökunnan tarkassa ohjauksessa, valvonnassa ja määräyksessä.”Mitään villiä länttä ei tule. Lain muutoksella vastataan kansalaisten toiveeseen.”
Lähetekeskustelu laista on tällä viikolla eduskunnassa. Lakimuutos valmisteltiin pikavauhdilla. Laki pyritään saamaan voimaan jo heinäkuun alusta.
”Sen jälkeen ampumaharrastuksen mahdollisuudet paranevat ja uusia kursseja täytetään.”
Hän arvelee, että valtaosa uusista harjoituspäivistä voidaan realisoida tämän vuoden kuluessa, kun lakimuutos saadaan nopeasti hyväksyttyä.
TÄSTÄ KYSE
Puolustusvoimilta aseita MPK:lle
Puolustusministeriöstä lakimuutos MPK:n ampumakoulutukseen.
Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen aseiden ja patruunoiden käyttö on mahdollista ampumakoulutuksessa.
Kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen johti muutokseen.
Lain lähetekeskustelu on tällä viikolla eduskunnassa.
Laki on tarkoitus saada voimaan jo heinäkuun alusta.
Aseiden käyttö ja opastus on puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön valvonnassa.
Uusia tehtäviä runsaasti
Suomi ja Ruotsi jättivät pari viikkoa sitten jäsenhakemuksensa Natolle. Puolustusministeri korostaa, että se oli vasta yksi etappi, nyt työ jatkuu.
”Tiedossa on paljon lisää töitä jäsenyysprosessin ajaksi. Yksi tärkeä osa on rekrytointi. Tarvitsemme lähivuosina 100–150 uutta työntekijää lisätehtäviin.”
Koska tarve on suuri, mukaan halutaan myös evp-upseereja.”Rekrytointi on jo menossa, käymme parhaillaan keskusteluja. Ensimmäisten kanssa on sovittu työtehtävästä. Aktiiviuran tehneiden sotilaiden lisäksi tarvitsemme siviilejä.”Kaikkonen jatkaa, että koko määrää ei tarvita heti alkuvaiheessa.
Naton päämajassa on jo ennestään muutama kymmenen suomalaista työntekijää. Heidän toimenkuvansa liittyy pääsääntöisesti rauhankumppanuusohjelmiin.”Kaikkia heitä, joilla on jo Nato-tietämystä, hyödynnämme luonnollisesti rekrytoinnissa.”
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ei sulje pois vaihtoehtoa, jonka mukaan Suomi lähettäisi lisää aseapua Ukrainaan. Kuva Meeri Utti
Aseapua ehkä uudelleen
Puolustushallinnolle suunnattiin lisärahoitusta keväällä. Kaikkosen mukaan uutta materiaalia on ryhdytty hankkimaan ripeästi. Sitä tarvitaan Ukrainaan aseapuna lähetetyn materiaalin tilalle. Myös turvallisuuspoliittinen entistä jännittyneempi tilanne vaikuttaa.
Moni muukin maa on samalla asialla. Onko jostakin tietysti materiaalista pulaa?”Pärjäämme kyllä, mutta hankinnat vaativat jonkin verran kärsivällisyyttä. Valmistajilla ei ole kovin paljon hyllytavaraa. Kun monet ovat tekemässä samaan aikaan hankintoja, niin lisäksi hinnat voivat nousta ja toimitusajat venyä.”
Hän arvioi, että varastoja täydennetään useamman vuoden ajan.
Entä lisäapu Ukrainaan?”Se ei ole poissuljettua. Kerromme, kun päätökset on tehty”.
Kiviä polulle
Kaikkonen myöntää, että ennen Nato-hakemuksen jättämistä hänellä kävi mielessä, että kiviä voi ilmaantua polulle.
”Kevään mittaan olemme tehneet työtä ja varmistaneet, että näitä yllätyksiä tulisi mahdollisimman vähän. Olimme myös tietoisia, että niitä voi ilmaantua. On hyvä, etteivät vastainkäymiset liity Nato-kelpoisuuteemme. Olemme erittäin yhteensopiva ja arvostettu kumppani Natolle.”
EU:n ja Naton sotilasedustaja, kenraalimajuri Mikko Heiskanen sanoi hiljattain Aamulehden haastattelussa ihmetelleensä, ettei Suomella ollut lainkaan suunnitelmaa Nato-option lunastamisen varalle. Se olisi auttanut jäsenyyshakemusta tehtäessä.
Kaikkonen vastaa, että Nato-optio sellaisenaan on ollut suunnitelma.”Yhteensopivuus on viety pitkälle. Sen takia jäsenyysneuvotteluihin ei mene kauan aikaa, eikä puolustusvoimien rakennetta tarvitse muuttaa. Tarvittavat poliittiset päätökset on saatu ketterästi.”
Kokousten sarja mittava
Kun reservin kapteeni Kaikkonen aloitti puolustusministerinä keväällä 2019, hän tuskin osasi odottaa, millainen myllerrysten kevät on tulossa.
Nyt Kaikkosen vahtivuorolla Suomi hakee Natoon. Kävikö se mielessä?”Kyllä se mahdollisuus kävi joskus mielessä, mutta pidin sitä epätodennäköisenä.”
Kevät on ollut poliittisille johdollemme kiireistä. Korona-aallon hellittäessä kokouksen ovat olleet usein lähikokouksia.
Katselemme Kaikkosen kokouslistaa. Kokouksia on ollut kymmeniä, jopa sata. Kollegoita on tavattu ympäri Eurooppaa. Turvallisuuskonferenssia, kriisikonsultaatiota, kansainvälisten harjoitusten seuraamista ja sokerina pohjalla matka Yhdysvaltoihin sekä Naton puolustusministerikokousta.
”Kokouksista saisi kiinnostavan koosteen. On vaikea nostaa esille kaikkein mielenkiintoisinta tapaamista, mutta muistelen usein Naton puolustusministerikokousta maaliskuussa. Sinne kokoonnuttiin vakavissa tunnelmissa. Käytin puheenvuoron ja lopuksi kerroin, miten Nato-kannatus on noussut Suomessa huomattavasti. Se herätti kuulijoissa mielenkiintoa.”
Kaikkonen sanoo, että hän on törmännyt myös yllätyksiin.”Suomi on hyvässä maineessa. Monelle on tullut yllätyksenä se, miten vahvat puolustusvoimat meillä on sodan ajan joukkoineen. Se on yksi suurimmista joukoista Euroopassa. Suuri tykistömme saa niin ikään huomiota. Kaikki eivät välttämättä näe tätä koti-Suomessakaan.”
Toinen tärkeä paalu oli matka Yhdysvaltoihin.”Se tapahtui vain pari viikkoa sodan syttymisen jälkeen. Tapasin kollegani ja sovimme puolustusyhteistyön syventämisestä. Reissulla oli toinenkin tarkoitus, eli kävin tapaamassa F-35 -hävittäjän valmistajan johtoa. Vakuutuin, että kaikki hankkeessa on kunnossa. Suomi teki oikean ratkaisun oikeaan aikaan.”
Muistelmia joskus
Moni poliitikko on kertonut tarkan päivän, jolloin hänen Nato-kantansa on selvinnyt. Kaikkonen ei paljasta sitä hetkeä, vaan lupaa kertoa sen muistelmissaan sitten joskus.”Sen verran voin sanoa, että lunta oli maassa silloin aika paljonkin, kun päätökseni tein.”Kun työpäivät ovat pitkiä ja matkustuspäiviä on ollut riittämiin, niin onko aikaa jäänyt perheelle, ja ovatko Nato-asiat hiipineet uniin?
”Olen onnekseni saanut hyvät unenlahjat. Herään aamuisin varhain ja saan siten lisäaikaa. Luulen, että ylimääräinen adrenaliini kehostani on poistunut siinä vaiheessa.”
Kaikkosen kesäsuunnitelmat ovat selvät.”Jään kesällä isyyslomalle. Odotamme perheenlisäystä kesällä.”Kaikkosen perheessä on ennestään 1,5 vuotias Alvar-poika.Hän korostaa, että lapsen synnyttyä työasiat saavat jäädä hetkeksi sivuun.”Olen tiukasti kotona ja tutustumme uuteen perheenjäseneemme. Muita isompia suunnitelmia ei ole.”
Jos ministerin isyysloman aikana tapahtuu mullistavia käänteitä, niin työt hoidetaan sijaisjärjestelyin. ”Meillä voi kansliapäällikkö sijaistaa. Eiköhän näihin löydy ratkaisu. Töihin palaan loppukesästä.”
Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) kesäsuunnitelmat ovat selvät. ”Jään isyyslomalle.”Kuva Meeri Utti
Piirakkataituri rentoutuu
Kaikkonen uutisoi jokin aika sitten sairastuneensa koronaan.”Näin kävi. Pari päivää oli roisimpi flunssa päällä ja veto poissa. Nyt olen hyvin tervehtynyt.”Merkkejä tervehtymisestä saatiin jo viikonloppuna, kun Kaikkonen päivitti facebook- sivuilleen ruokauutisia. Hän pyöräytti karjalanpiirakat pöytään. Ruoanlaitto ja remontointi ovat hyviä rentoutumisen keinoja.
”Minulla on perimää Karjalasta. Isoisäni oli Pyhäjärveltä Karjalan kannakselta. Mummoni teki piirakoita usein ja hänen ohjeillaan teen niitä nyt itse. Piirakoiden ulkonäkö ei ole mummoni kädenjäljen tasoa, mutta maku oli hyvä.Lähde : Aamulehti
