Rajattu joukko suomalaisia nauttii tuntuvasta eläke-edusta, josta noin 60 prosenttia kustannettiin viime vuonna työntekijöiden ja työnantajien maksamista yhteisistä työeläkevaroista.

Kyseessä on rekisteröity TEL-lisäeläke, joita työnantajien oli aiemmin mahdollista ottaa työntekijälleen. Eläketurvakeskuksen mukaan viime vuonna maksettiin TEL-lisäeläkkeitä noin 184 miljoonaa euroa. Lisäeläkkeitä varten kerätyillä varoilla kustannettiin niistä 76 miljoonaa euroa ja loput 108 miljoonaa euroa yhteisistä työeläkevaroista, joita kerätään maksuina Suomen yksityisen sektorin työntekijöiltä ja työnantajilta. Järjestelmän maksajiksi joutuu siten suuri määrä suomalaisia, jotka eivät hyödy lainkaan siitä.

TEL-lisäeläkejärjestelmä syntyi vuosikymmeniä sitten täydentämään yksityisten alojen lakisääteisen eläkejärjestelmän alkuvaiheen matalaa eläketasoa.

Järjestely suunniteltiin aikanaan siten, että kaikki sen kulut katettaisiin erikseen vakuutuksen ottaneilta työnantajilta ja näiden työntekijöiltä kerättävillä maksuilla.

”Kustannusapua” tarvitaan

Vakuutusmaksun tasoa ei kuitenkaan asetettu tarpeeksi korkeaksi eikä varauduttu riittävästi muun muassa indeksikorotusten tuomiin kustannuksiin. Rahoitukseen alettiin myöhemmin tarvita ”perusturvan kustannusapua”.

Syntyneestä vajeesta aiheutuu edelleen tasausjärjestelmän kautta kustannusrasitetta työntekijän eläkelain (TyEL) ja merimieseläkelain (MEL) mukaiselle peruseläketurvalle.

Noin 112 000 henkilöä sai viime vuonna TEL-lisäeläkettä. Lisäksi vuonna 2021 oli noin 34 000 henkilöä, joilla oli karttunutta TEL-lisäeläkettä, mutta jotka eivät olleet vielä eläkkeellä.

Keskimääräinen TEL-lisäeläke oli viime vuonna noin 126 euroa kuussa ja sadan eniten TEL-lisäeläkettä saaneen joukossa se oli noin 4 976 euroa kuussa. Vaikka lisäeläkkeen saajissa on suurituloisia, ei kyseessä ole Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Eeva Poutiaisen mukaan kuitenkaan vain ylimmässä yritysjohdossa toimineiden etuus.

”TEL-lisäeläke oli ryhmäeläkevakuutus ja usein sen piirissä saattoi olla koko kyseinen työpaikka. TEL-lisäeläkkeen piiriin kuuluva henkilöpiiri määriteltiin ryhmittäin työalan, palvelukseen tuloajan tai muun vastaavan perusteen mukaan. Se ei saanut kohdistua vain nimettyihin tai muuten yksilöllisesti määrättyihin henkilöihin”, Poutiainen kertoo.

Maksaminen ei loppunut

Järjestelmä suljettiin uusilta vakuutetuilta vuoden 2000 lopussa. TEL-lisäeläkevakuuttaminen lakkautettiin kokonaan vuoden 2016 lopussa, mutta lakkauttaminen ei vaikuttanut aiemmin karttuneiden TEL-lisäeläkkeiden maksamiseen. Myös niille henkilöille, jotka eivät vielä vuoden 2016 lopussa olleet eläkkeellä, maksetaan TEL-lisäeläkkeet.

Noin 107 000 henkilöä saa arvion mukaan vuonna 2030 TEL-lisäeläkkeitä. Lisäeläkkeen yhteissumma on tuolloin arviolta 154 miljoonaa euroa, josta noin 59 miljoonaa euroa tulisi niitä varten kerätyistä varoista ja loput 95 miljoonaa euroa yhteisistä varoista.”Viimeiset TEL-lisäeläkkeet maksetaan arvion mukaan 2080-luvulla.”Lähde:Te