Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa heikentää Suomen talouden näkymiä, arvioi Suomen Pankki tuoreessa talousennusteessaan. Suomen talous kasvaa ennusteen mukaan vielä 1,7 prosenttia vuonna 2022, mutta kasvu hidastuu 0,5 prosenttiin vuonna 2023. Vuonna 2024 kasvun odotetaan piristyvän 1,5 prosenttiin.

Inflaation myötä kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 5,6 prosenttia tämän vuoden aikana. Pankki ennustaa, että sota vauhdittaa entisestään energian hintojen nousua ja palvelut kallistuvat, kun muiden hyödykkeiden hintojen nousu välittyy palveluiden hintoihin.

”Ensi vuonna inflaation odotetaan hidastuvan, kun energian vaikutus inflaatioon pienentyy ja toimitusketjujen häiriöiden odotetaan helpottavan”, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum tiedotteessa.

Kasvanut epävarmuus ja hintojen nousu heikentävät sekä kulutuksen että investointien näkymiä, ennusteessa todetaan. Ulkomaankaupan romahtaminen Venäjän kanssa kasvattaa taantuman riskiä.

”Kustannuskilpailukyvyllä on yritysten sopeutumisen kannalta suuri merkitys, kun menetettyä Venäjän-kauppaa pyritään korvaamaan uusilla markkinoilla. Riski talouden ajautumisesta taantumaan kasvaa, jos tässä ei onnistuta”, Obstbaum sanoo.

Alkuvuoden palkkaratkaisujen perusteella suomalaisten yritysten kilpailukyvyn odotetaan Suomen Pankin mukaan kuitenkin säilyvän toistaiseksi ennallaan.

”Kilpailukyvyn kannalta suuri merkitys on seuraavilla palkkakierroksilla. Jos Suomessa on malttia katsoa inflaatiopiikin yli, voidaan kilpailukyky säilyttää ja palkansaajien ostovoimaa vahvistaa tulevina vuosina”, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn tiedotteessa.

Investointibuumi peruuntuu

Geopolitiikan ohella epävarmuutta aiheuttavat ennusteen mukaan pandemian jatkuminen sekä uhka siitä, että Kiinan talouskasvu hidastuu odotettua rajummin.

”Näköpiirissä ollut investointibuumi peruuntuu epävarmuuden keskellä. Investointeja vähentävät myös yritysten pula tarvittavista materiaaleista ja komponenteista sekä kustannusten ja korkojen nousu”, Obstbaum sanoo.

Epävarmat talousnäkymät ja hintojen nousu vähentävät ennusteen mukaan myös kotitalouksien kulutusta. Pankki kuitenkin toteaa, että kotitalouksille on kertynyt pandemian aikana runsaasti säästöjä, joka saattaa paikata heikkoa ostovoimaa.

Julkisyhteisöjen alijäämäisen suhteen bruttokansantuotteeseen puolestaan uskotaan pienenevän lähivuosina jonkin verran, mutta julkisen talouden odotetaan jäävän alijäämäiseksi ja velkasuhteen kipuavan uudelleen ylöspäin.

Suomen Pankki kuitenkin huomauttaa, että talous voi kehittyä arvioitua heikommin erityisesti silloin, jos häiriöt raaka-aineiden ja tavaroiden saatavuudessa jatkuvat eivätkä hintapaineet hellitä. Pahimmassa tapauksessa koko euroalueen talous voisi ennusteen mukaan ajautua taantumaan.Lähde:Te