Kiinteistöveroa on kutsuttu Suomen vihatuimmaksi veroksi, vaikka keskimäärin summat pyörivät sadoissa euroissa.

”Kiinteistöverosta puhutaan paljon ja sitä pidetään vastenmielisenä, vaikka se on pikkuvero suhteessa esimerkiksi kunnallisveroon. Syynä on luultavasti se, että kiinteistövero laskutetaan erikseen, jolloin se pistää eri tavalla silmään”, sanoo pääekonomisti Minna Punakallio Kuntaliitosta.

Kesämökkiläisen kiinteistövero riippuu tontista, rakennuksista sekä siitä veroprosentista, jonka kunta on päättänyt muille kuin vakituisessa käytössä oleville asuinrakennuksille. Jälkimmäisissä vaihteluväli on 0,9 prosentista 2,0 prosenttiin.

Manner-Suomessa alhaisin kesämökkiläisten kiinteistöveroprosentti on 0,93. Se on käytössä on käytössä 11 kunnassa ja kaupungissa, muun muassa Helsingissä ja Kauniaisissa, joista jälkimmäisessä ei tosin ole ainuttakaan kesämökkiä. Helsingissäkin niitä on vain 402 kappaletta. (Kirjoitus jatkuu taulukon alla.)

Merkittävimmistä kesämökkipaikkakunnista kevyin kiinteistövero on muun muassa 3272 kesämökin Kustavissa ja 3814 kesämökin Sastamalassa, joissa kummassakin vapaa-ajanasunnon kiinteistöveroprosentti on 0,98 prosenttia.

Toista äärilaitaa edustavat Kaskinen ja Vehmaa, joissa kummassakin kesämökkiläisen kiinteistöveroprosentti on 2,0. Suosituimmista mökkipaikkakunnista raskaimmin kesäasukkaitaan verottaa 6871 kesämökin Raasepori, jonka kiinteistöveroprosentti on 1,80.

Kesämökkiläisten kiinteistöveron keskiarvo on Suomessa 1,18 prosenttia. Sitä painavat alas Ahvenanmaan 16 kuntaa, joissa myös kiinteistöverotus on Manner-Suomea kevyempää.

Vaikka erot paikkakunnittain ovat merkittävät, ei Kuntaliiton Minna Punakallio usko asialla olevan suurta merkitystä ihmisten hankkiessa kesämökkiä.

”Arvelisin, ettei kiinteistöveroa katsota ostopäätöstä tehtäessä. Suurempi merkitys on matka-ajalla ja sillä, onko mökki järven tai meren rannalla. Myös kotiseudulla ja sukulaisten läheisyydellä on todennäköisesti suurempi merkitys”, Punakallio sanoo.

Silti hän kehottaa mökkiläisiä ottamaan yhteyttä kesäkuntansa päättäjiin, jos kiinteistöveron suuruus pännii. Heillä kun ei ole edustusta verotuksesta päättävässä kunnan- tai kaupunginhallituksessa.

”Kannattaa ottaa yhteyttä päättäjiin, he kyllä kuuntelevat myös kesäasukkaita”, Punakallio sanoo.

Toinen paine kiinteistöveroa kohtaan tulee siitä, ettei sen haluta olevan naapurikuntia korkeampia.

Kaikkiaan kesämökkiläisten osuus kahden miljardin euron kiinteistöveropotista on vajaat kymmenen prosenttia.

Rantamökkien kiinteistövero nousee

Kesäasukkaiden osuus kahden miljardin euron kiinteistöveropotista arvioidaan olevan vajaat kymmenen prosenttia.

Keskimääräistä kiinteistöveron euromäärää on mahdotonta sanoa, sillä se riippuu sekä tontista että sillä olevista rakennuksista.

Jos kyse on rantatontista, tuo summa on hyvin todennäköisesti jo vuonna 2024 enemmän kuin nyt. Tämä riippumatta siitä, mitä yksittäiset kesämökkikunnat verosta jatkossa päättävät.

Kiinteistöveron arvostusperiaatteita ollaan uusimassa niin, että ne vastaisivat nykyistä paremmin tontin markkina-arvoa. Lausuntokierroksella olevasta lakiuudistuksesta odotetaan hallituksen esitystä vielä syksyn aikana. Käytössä uusien arvostusten haluttaisiin olevan jo vuonna 2024.

Uudistuksen tavoitteena ei ole nostaa kiinteistöveron kertymää, mutta sen jakauma muuttuu ja erot kasvavat.

”Rantatonttien verotus kiristyy keskimäärin noin 15 prosenttia sisämaatonttien verotuksen keventyessä keskimäärin 35 prosenttia”, todetaan valtiovarainministeriön vero-osaston maaliskuisessa muistiossa.

Heti tämän perään muistiossa todetaan, että noin 90 prosentilla vapaa-ajan kiinteistöistä rakennusten ja maapohjan yhteenlaskettu verotus alenee tai nousee korkeintaan 120 euroa.

Uudistuksen myötä kasvaa myös avoimuus tontin arvon määrityksessä.

”Tällä hetkellä kiinteistöverotuksessa käytettävät kuntakohtaiset hintakartat eivät ole kansalaisten vapaasti saatavilla. Kiinteistöverouudistuksen myötä ne saa kiinteistötunnuksella Maanmittauslaitoksen verkkosivuille huhtikuussa 2024 avattavasta kansalaispalvelusta”, sanoo verotuksen erityisasiantuntija Pekka Montell Kuntaliitosta. (Kirjoitus jatkuu kartan alla.)

Veromaksajain keskusliitto kritisoi kiinteistöverotuksen uudistusta siitä, ettei sen vaikutuksista ole annettu riittävästi tietoa.

“Uudistuksesta on vaikea laskea yksilökohtaisemmin eri kiinteistöjen verotuksen muuttumista. Meidän mielestämme lakiin pitäisi myös sisällyttää tiukempi ja pidempiaikainen rajoitin sille, miten kiinteistöverotus saa lähivuosina muuttua”, sanoo pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola Veronmaksajain keskusliitosta.

Lakiuudistuksen lisäksi kesämökkiläisten kiinteistöveron nostolle lisää painetta soteuudistus. Ensi vuonna toimintansa aloittaviin hyvinvointialueisiin siirtyy kunnilta tehtävien lisäksi merkittävä osa nykyisistä verotuloista. Silloin katse kiinnittyy entistä tarkemmin jäljelle jääviin tulonlähteisiin.

”Kiinteistöveroprosentin muutoksella on jatkossa suhteellisesti suurempi merkitys kuntatalouteen kuin tällä hetkellä”, Kirkko-Jaakkola muistuttaa.

Hän sanoo, että soten vuoksi kiinteistöverojen osuus kuntien verotuloista on ensi vuonna jo noin 18 prosenttia, kun se tänä vuonna on noin kahdeksan prosenttia.

”Hajota on kuitenkin suurta. Esimerkiksi kesämökkivaltaisessa Kustavissa kiinteistöverot muodostavat soten jälkeen jo yli puolet kunnan omista veroista”, Kirkko-Jaakkola sanoo.Lähde:Te