Kirsikkapuiden vaaleanpunaiset kukat piirtyvät rosoisen kankirautapajan kiviseinää vasten. Kosken huumaava kohina täyttää kesään heräilevän kulttuurimaiseman pauhullaan. Rouhean teollisuusmiljöön keskellä kävelyssä on jotain hyvin kiehtovaa.
Billnäsin ruukki kuuluu maamme tunnetuimpiin ruukkikyliin. Rautatehdas perustettiin Mustionjoen törmälle, Suuren Rantatien varteen kesällä 1641.
Veikeän muotoinen vasarapaja huokuu maamme teollisuuden historiaa. Rakennuksen uumenissa hauras ja kova takkirauta jalostettiin sitkeämmäksi kankiraudaksi. Voi vain kuvitella aikoja, kun seppämestarit ja kisällit työskentelivät alueella. Työ oli raskasta ja päivät pitkiä.
Sepät, kisällit ja rengit ovat nyt vaihtuneet matkailijoihin, etätyöläisiin ja juhlaväkeen. Inspiroivan ruukkikylän maisemissa on ravintoloita, kahviloita, putiikkeja, majoituspalveluita sekä etätyö- ja tapahtumatiloja.
Billnäs on Karjaan matkailukeskukselta alkavan Ruukkireitin ensimmäinen ruukkikylä. Billnäsista matka jatkuu vuonna 2019 avattua Ratavalli-nimistä pyöräilyreittiä kohti Åminneforsin ruukkia. Reitti myötäilee noin 30 vuotta sitten lakkautetun rantaradan vanhaa ratapohjaa.
Mustiojoen uomaa seuraava pyörätie on miellyttävä kulkuväylä, jonka rauhan rikkoo vain viidakkomaiseksi hiljalleen muuttuvan joen rantapensaissa keväistä kiihkoaan ääntelevät lintujen armeijat.
Åminneforsin teollisuustaajama on Billnäsin täydellinen vastakohta. Kosken partaalle vuonna 1875 perustetun rautaruukin ympäristössä ei tänä päivänä ole palveluita, eikä juuri nähtävää.
Pohjankurun taajamasta reitti jatkuu kohti maineikasta Fiskarsin ruukkikylää. Matka taittuu äärimmäisen kauniissa maisemissa, pienen Borgbyträsket järven rantaviivalla.
Fiskarsinjoen molemmille rannoille rakentuneen ruukkikylän halki kulkee miellyttäviä kulkureittejä, joiden varrella on kirkasvetisen joen ylittäviä, romanttisia puusiltoja.
Kulkuteiden varsilla kohoavat alueen kuuluisat ja historiaa huokuvat rakennukset, kuten massiivinen vanha mylly, sympaattinen puupaloasema, keltaiset kasarmit sekä kaiken yläpuolelle kohoava Tornikellorakennus.
Punatiilinen Tornikellorakennus on valmistunut vuonna 1826. Fiskarsin tunnusmerkiksi kohonnut kellotorni on hieman tuoreempaa perua. Tämä sama kello on kertonut ruukkilaisille ajan jo vuodesta 1842 lähtien.
Fiskarsin ruukki on varmasti maamme tunnetuin ja matkailullisesti merkittävin ruukkikylä. Ruukin värikäs historia ulottuu vuoteen 1649. Täältä alkoi myös vanhimman yhä toiminnassa oleva suomalaisen yrityksen, Fiskarsin tarina.
Nykyisin ruukkikylässä toimii yli 30 putiikkia ja pajaa, joissa valmistetaan tuotteita ja palveluja perinteitä kunnioittaen.
Paras tapa tutustua ruukin pitkään ja vaiherikkaaseen historiaan on vierailla Fiskarsin museossa. Museon perusnäyttelyssä esitellään ruukkilaisten elämää arkena ja pyhänä 1600-luvulta alkaen. Museossa ja ruukkikylässä järjestetään myös opastettuja kierroksia.
Matkalla museolle voi ihailla Peltorivin 1820–30-luvuilta peräisin olevia punaisten puutalojen rivejä. Sympaattiset talot olivat ruukin työväen asuntoja.
Eloisasta Fiskarsista ruukkireitti jatkuu kohti Antskogia, erästä maamme vanhimmista ruukkikylistä.
Antskogin ruukki on uinuva kylä, jossa ei ole matkailijalle palveluita. Kauniiseen miljööseen voi tutustua pienellä jaloittelulla, perehtyen alueen historiasta kertoviin opastauluihin.
Antskogin erikoisuus on Slussintien päästä löytyvä sulkuportti. Antskogin sulku oli vuonna 1824 valmistunut sulkukanava, jota käytettiin Orijärven kaivoksen kuparimalmin kuljettamiseen Antskogin sulattoon. Kohde on historiallisesti merkittävä, sillä sulku oli lajissaan maamme ensimmäinen.
Suomen ensimmäinen rautaruukki perustettiin Mustioon jo 1500-luvulla. Mustion kartanolinnan maisemissa sijaitseva ruukki on reitin viides ruukki.
Itse Mustion ruukin ruukkitoiminnan aikaisia tuotantorakennuksia on säilynyt vain vähäisinä jäänteinä ja tänä päivänä alueen tunnetuin nähtävyys on 1780-luvun lopulla rakennettu Mustion kartanon päärakennus eli Mustion linna.
Linnaa ympäröivä puisto tarjoaa kulkijalle hyvin eriskummallisen miljöön. Puiston maisemia hallitsevat kiemurtelevat polut, koristeelliset huvimajat, lukuisat patsaat sekä erikoiset, linnamaiset rakennukset. Englantilaistyylisessä puutarhassa kasvaa runsaasti eksoottisia puita.
Pohjan ruukit eli reitin varrella sijaitsevat Billnäs, Åminnefors, Fiskars sekä Antskog on luokiteltu yhdeksi Suomen 27 kansallismaisemasta.
Kansallismaisemat on valinnut ympäristöministeriön kansallismaisematyöryhmä ja valinta liittyi Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuoteen 1992. Kansallismaisemilla on suuri symbolinen arvo ja ne ilmentävät maamme edustavimpia luonnon- ja kulttuuripiirteitä.
Toinen reitin varren kansallismaisemista avautuu Fagervikin lumoavan kauniissa ympäristössä.
Alueen läpi kiemurtelee keskiajalta periytyvä muinaistie, nykyisin Kuninkaantienä tunnettu Suuri Rantatie. Museotietä vierustavat valtavat tammijättiläiset ja kauniiden punaisten puutalojen idylliset pihapiirit. Pienen notkon pohjalla on ruukkialueen rakennuksia.
Fagervikin ruukki oli toiminnassa yli 250 vuotta, vuosina 1646–1902. Nykyinen ruukinalueella on rautateollisuuden rakennuksia, ruukinkartano, ruukin kirkko, puutarha ja puisto sekä ruukinkadun työväen asuntoja.
Vanhimpia rakennuksia ovat kankivasarapaja vuodelta 1758, nippuvasarapaja vuodelta 1765, tinauspaja 1780-luvulta sekä vanha vesisaha 1890-luvulta. Huikealla paikalla järven rantakalliolla sijaitseva puukirkko on vuodelta 1737.
Alueen lisämauste ovat 1700- ja 1800-luvuilla seppien asunnoiksi rakennetut punamullatut talot. Alueella voi kiertää kävellen, mutta yksityisalueita kunnioittaen. Fagervikin museo sijaitsee ruukin vanhassa tinaamossa. Museon vieressä sijaitsee viihtyisä kahvila.
Fagervikin jäätyä taakse Ruukkireitti kiemurtelee halki järvimaisemien ja viljelysmaiden takaisin Karjaalle ja reitin päätepisteeseen.
Ruukkireitti on mitä mainioin tapa tutustua ikivanhoihin metalliruukkeihin, jotka olivat Suomen teollisuuden tienraivaajia.
Vaikka useimpien ruukkien masuunit kylmenivät 1900-luvun alussa, ovat monet niistä jälleen täynnä pirskahtelevaa iloa ja käsityöläisyyden perinteitä, tarjoten matkailijoille sekä opettavaa tietoa teollisesta historiasta, että hienoja maisemia ja ainutlaatuisia elämyksiä.
Teollista historiaa
Ruukki tarkoittaa varhaista teollisuusaluetta ja metallituotannon yksikköä.
Ruukeilla on ollut merkittävä rooli Suomen teollisessa kehityksessä. Ruukkien aika ulottuu 1500-luvulta 1900-luvun alkuun.
Suomessa on ollut tiettävästi ainakin 134 ruukkia. Suurin osa vanhoista ruukeista oli rauta- ja kupariruukkeja.
Ruukkikylistä kehittyi laajoja kyläyhteisöjä, joissa oli usein muun muassa oma kirkko, koulu ja terveydenhuolto.Lähde: MT
