Tamperelaisen aurinkosähköfirman Raloksen asentajat Joona Dimitrow ja Onni Mäkinen laittoivat paneeleita paikoilleen Kangasalan seurakunnan Pyysalon leiri- ja tapahtumakeskuksen katolle 1. heinäkuuta. Kuva Timo Marttila
Kangasalla Pyysalon leirikeskuksen korkealle katolle asennetaan mustia paneeleita paahtavassa auringossa. Yhteensä upouuteen 28 piikkikilowatin (kWp) aurinkovoimalaan tulee 62 paneelia.
Aurinkosähkön pientuotanto on kasvanut Suomessa viime vuosina hurjasti. Kapasiteetti on kahdessa vuodessa lähes kaksinkertaistunut. Pientuotanto tarkoittaa käytännössä omakotitalojen, taloyhtiöiden, yritysten ja julkisen puolen alle 1 megawatin aurinkovoimaloita. Sitä suurempia asennetaan hyvin vähän.
Energiaviraston kesäkuussa julkaisemien tietojen mukaan sähköverkkoon oli viime vuoden lopulla liitetty yhteensä noin 395 megawattia aurinkosähkön tuotantokapasiteettia. Kapasiteetti kasvoi vuodessa yli 100 megawatilla.
Valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan asiantuntijan Teemu Kettusen mukaan kasvua selittää etenkin sähkön hinnan nousu. Esimerkiksi pörssisähkön hinta nousi viime vuoden lopulla ennätyslukemiin. Syitä oli monia, kuten polttoaineiden ja päästöoikeuksien kallistuminen.
Lisäksi Ukrainan sodan aiheuttama maakaasun ja kivihiilen hinnan nousu heijastuu myös sähkön hintaan.
Sota voi saada kuluttajat kiinnostumaan aurinkoenergiasta muustakin syystä.
”Venäjän hyökkäys Ukrainaan on voinut kasvattaa halua sähkön omavaraisuuteen. Aurinkosähköjärjestelmä on yksi osaratkaisu siihen”, Kettunen sanoo.
Omaan käyttöön
Aurinkosähkön kannattavuus perustuu säästöön, joka syntyy, kun sähköä ei tarvitse ostaa niin paljon muualta. Ylijäämä myydään sähköverkkoon, mistä saa korvauksen.
Kun aurinkosähkön kuluttaa itse, hyödyn saa sekä sähkön myynti- että siirtohinnasta ja lisäksi veroista. Verkkoon myydystä sähköstä saa vain pörssihinnan mukaisen korvauksen.
Sähkönmyyjät käyttävät hinnoittelussaan esimerkiksi sähköpörssissä noteerattavaa tunneittain muuttuvaa hintaa. Aurinkopaneelien omistaja saa silloin tuottamastaan sähköstä suunnilleen saman hinnan, jonka joutuisi itsekin maksamaan sähköstä.
Aurinkopaneelin omistajan myyntitulot eivät sisällä sähkönsiirron ja verojen osuutta. Ne voivat tilanteesta riippuen muodostaa jopa kaksi kolmasosaa kokonaishinnasta, jonka pientuottaja maksaa käyttämästään verkkosähköstä.
Verkkoon myydystä sähköstä saatava korvaus on siis tämän takia paljon pienempi kuin itse käytetystä aurinkoenergiasta saatava säästö.
”Nyt on tosin ollut erikoisia aikoja, ja joissain poikkeustapauksissa joinain tiettyinä hetkinä on voinut saada paremman korvauksen myymisestä verkkoon kuin itse käyttämisestä”, Kettunen sanoo.
Näin on käynyt esimerkiksi silloin, jos kotitaloudella on ollut kahden vuoden määräaikainen sähkösopimus, johon pörssisähkön hurja hinnannousu ei ole ehtinyt vaikuttaa. Verkkoon myydystä sähköstä on kuitenkin saanut pörssihintaa. Kettusen mukaan tällainen on kuitenkin poikkeuksellista.
Käyttöä kesällä
Yleisesti ottaen aurinkosähköjärjestelmän hankinta on kannattavinta kohteissa, joissa sähkönkulutus on merkittävää kesäpäivinä.
Aurinkosähköjärjestelmiin on kehitetty ohjausjärjestelmiä, joilla itse käytetyn sähkön osuutta voi parantaa.
Esimerkiksi Pyysalossa aurinkosähköä saadaan omaan käyttöön tehokkaasti, koska leirikeskusta käytetään juuri kesällä. Sähkönkulutusta on paljon, sillä keittiössä hurisee kymmenkunta jääkaappia ja ilmanvaihto ja jäähdytys vievät suuressa rakennuksessa paljon energiaa.
Seurakunta on investoinut aurinkovoimalaan 45 000 eurolla. Kustannuksista 20 prosenttia katetaan Business Finlandilta saamallaan tuella.
Kangasalan Pyysalon leirikeskuksessa aurinkosähköä aletaan hyödyntää heti, kun asennus on valmis. Kuva perjantailta 1. heinäkuuta, kun voimalaa asennettiin. Kuva Timo Marttila
Teemu Takala on Kangasalan ja Ylöjärven seurakuntien kiinteistöpäällikkö. Pyysalo on Kangasalan seurakunnan ensimmäinen kiinteistö, jonne asennetaan aurinkovoimala. Ylöjärvellä paneelit ovat viime vuonna valmistuneessa Lempiäniemen leirikeskuksessa, jonne ne asennettiin jo rakennusvaiheessa. Kuva Timo Marttila
Takaisinmaksuaika vaihtelee
Kotitalouksissa aurinkosähköön voi hyödyntää kotitalousvähennyksen, joka on 40 prosenttia työn kustannuksista. Lisäksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin. Tukea voi saada, jos se parantaa vaaditun määrän rakennuksen energiatehokkuudesta kertovaa E-lukua.
Teemu Kettusen mukaan hyvissä olosuhteissa omakotitalon aurinkosähköjärjestelmä voi maksaa itsensä takaisin noin 12 vuodessa.
”Olen nähnyt myös yksittäisiä suhteellisen uskottavia laskelmia, joissa takaisinmaksuaika on kymmenen vuotta. Mutta silloin ollaan jo aika optimaalisissa olosuhteissa ja on ehkä oletettu sähkön hinnan pysyvän korkealla”, hän sanoo.
Kettunen lisää, että takaisinmaksuajat ovat aina hyvin suuntaa-antavia sen hetkisiä arvioita.
Missä ajassa aurinkopaneelit maksavat itsensä takaisin?
Alla oleva laskelma on esimerkki siitä, missä ajassa omakotitaloon asennettu aurinkosähköjärjestelmä voi maksaa itsensä takaisin. Laskelmasta ei voi vetää suoria johtopäätöksiä omaan taloon hankittavan aurinkosähköjärjestelmän kannattavuudesta, vaan laskelmat on tehtävä kohdekohtaisesti.
Esimerkkilaskelma
Järjestelmän nimellisteho: 5 kWp
Järjestelmän vuosituotto: 4250 kWh (850 kWh/kWp)
Tuoton vuosittainen alenema: 0,50 %
Investointi: 7000 €
Kotitalousvähennys: 900 €
Investointi kotitalousvähennyksen jälkeen: 6100 €
Käytetty laskentakorko: 2,0 %
Itse käytetyn aurinkosähkön osuus: 60%
taloudellinen hyöty 0,17 €/kWh*
Verkkoon myyty osuus: 40%
saatava korvaushinta 0,06 eur/kWh**
Koroton takaisinmaksuaika: 13 vuotta
Korollinen takaisinmaksuaika: 15 vuotta
Nettonykyarvo: 4300 eur ***
Selitykset
Nimellisteho: ilmoitetaan piikkiwatteina (Wp), jotka tarkoittavat aurinkopaneelin enimmillään tuottamaa tehoa standardiolosuhteissa, joissa aurinkokennon lämpötila on 25 °C ja paneelille tuleva säteilymäärä 1 000 W/m2.
Vuosituotto: kuvataan kWh/kWp-luvulla. Vuosituotanto lasketaan kertomalla tämä luku järjestelmän teholla.
Tuoton vuosittainen alenema: Aurinkopaneelin tuotto heikkenee (degredoituu) ajan saatossa pikkuhiljaa monista eri syistä. Aurinkopaneeleille annetaan tätä varten tehontuottotakuu, joka on paneelin valmistajan antama takuuarvo sille, paljonko alkuperäisestä tehosta on jäljellä määritetyn ajan jälkeen. Tehontuottotakuu, voi olla esim. 25 vuotta ja 85%, mikä tarkoittaa että 25 vuoden kuluttua aurinkopaneeli tuottaa sähköä vielä 85% teholla alkuperäisestä.
Kotitalousvähennys: 40 prosenttia paneelien asennustyöstä.
Käytetty laskentakorko: Rahan aika-arvon huomioon ottava korkotaso, jolla eriaikaiset maksusuoritukset saadaan vertailukelpoisiksi. Lähde Teemu Kettunene /Motiva
Mielipide muuttui
Pyysaloon aurinkovoimala tulee tamperelaiselta Ralos eco oy:ltä. Perustajan ja toimitusjohtajan Matti Jokisen mukaan aurinkopaneelimarkkina kasvaa Suomessa kovaa vauhtia. Yrityksen 933 000 euron liikevaihto yli kaksinkertaistui viime vuonna sitä edelliseen vuoteen verrattuna.
Jokisen mukaan se on jälleen tänä vuonna kasvamassa vielä edellistäkin enemmän. ”Varmasti on hyvin vähän firmoja, jotka eivät myisi edellisvuotta enemmän, sillä kysyntä kasvaa niin paljon.”
Ralos myy, suunnittelee ja asentaa aurinkovoimaloita pääsääntöisesti yrityksille ja taloyhtiöille. Asiakkaina on paljon esimerkiksi maatiloja. Pientaloihin se toimittaa voimaloita jälleenmyyjien kautta.
Viisi vuotta sitten Jokinen oli laatimassa sähkösuunnitteluyrityksensä blogiin kirjoitusta aurinkoenergian järjettömyydestä. Tehtyään kannattavuuslaskelmia kirjoitustaan varten, mielipide kuitenkin kääntyi 180 astetta.
Hän perusti aurinkovoimaloita toimittavan yrityksen.
Lähikuva Pyysalon seurakunnan katolle asennettavasta paneelista. Tamperelaisella Raloksella on omat aurinkopaneelinsa, jotka valmistetaan Kiinassa automatisoidulla tehtaalla. Toimitusjohtaja Matti Jokisen mukaan tehtaan ja alihankkijoiden vastuullisuus on selvitetty, sillä sitä vaativat jo voimaloita ostavat yrityksetkin. Kuva Timo Marttila .
Mikroinvertterien suosio kasvaa
Aurinkopaneelit tuottavat tasavirtaa, joka muutetaan invertterin avulla kiinteistöä ja jakeluverkkoa varten vaihtovirraksi. Pyysalon leirikeskuksen katolla jokaisella paneelilla on oma mikroinvertterinsä, joten jokainen paneeli on käytännössä oma erillinen voimalansa.
Jokisen mukaan mikroinvertterit ovat yksi alan kehittyvimmistä teknologioista. Kun järjestelmään liitetään useita mikroinverttereitä, se tuottaa Jokisen mukaan tehokkaammin sähköä pienemmän käynnistysjännitteen ja paremman kokonaishyötysuhteen ansiosta. Jokisen mukaan ne ovat myös paloturvallisempia.
”Jenkeissä yli 80 prosenttia kattovoimaloista tehdään mikroinverttereillä tai teho-optimoijilla. Euroopassa se on rajusti kasvava trendi, ja rantautunut jo Suomeenkin”, hän sanoo.
Motivan aurinkoenergian ohjesivustojen mukaan useasta mikroinvertteristä koostuva järjestelmä on tavallisesti investointikustannuksiltaan kalliimpi kuin järjestelmä, johon sisältyy vain yksi suurempitehoinen invertteri.
Jokisen mukaan nykypäivänä mikroinverttereiden hinnat ovat tulleet samalle tasolle perinteisten inverttereiden kanssa.
Hankinnan yhteydessä kannattaa myös verrata laitteen takuuaikaa keskitetyn invertterin takuuaikaan.
Anton Riihimäki (nosturissa), Joona Dimitrow ja Onni Mäkinen laittoivat aurinkopaneeleita paikoilleen Kangasalan Pyysalon leirikeskuksen katolle. Kuva Timo Marttila .
Yleistymässä taloyhtiöissä
Taloyhtiöissä aurinkosähkön suosiota on kasvattanut viime vuoden alusta mahdollistunut hyvityslaskenta.
Sen ansiosta aurinkosähköä voidaan käyttää taloyhtiön asunnoissa, kun aiemmin aurinkoenergiaa pystyi taloyhtiöissä käyttämään vain kiinteistösähkönkulutukseen.
Hyvityslaskennassa sähköverkkoon myytävän aurinkosähkön osuus muodostuu asuntokohtaisesti kunkin asunnon sähkönkulutuksen yli menevästä aurinkosähkön osuudesta. Eli jos huoneistolle jyvitetty aurinkosähkö ylittää tarkasteltavan tasejakson aikana huoneiston sähkönkulutuksen, yli menevä sähkö myydään sähköverkkoon.
Kaikki sähköverkkoyhtiöt eivät vielä tarjoa hyvityslaskentapalvelua. Hyvityslaskennan olisi tarkoitus olla mahdollista kaikille taloyhtiöille ensi vuonna, jolloin se siirtyy Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridin tuottamaksi palveluksi.
”Kaikki mitä tehdään taloyhtiöille on enemmän tai vähemmän pilotointia, sillä ei ole vielä syntynyt yhtä monistettavaa tapaa toteuttaa taloyhtiöiden aurinkosähköjärjestelmä”, Raloksen Jokinen sanoo.
Motivan Kettusen mukaan uudistus on jo näkynyt jonkin verran kysynnän kasvussa myös taloyhtiöissä. Todennäköisesti taloyhtiöiden aurinkopaneelit alkavat yleistyä entisestään tänä vuonna.
Kaiken kaikkiaan aurinkosähkön osuus verkkoon asennetusta sähkön tuotantokapasiteetista oli koko Suomessa viime vuoden lopussa noin 2,2 prosenttia. Kokonaistuotannosta aurinkosähkön osuus oli noin 0,4 prosenttia.
”Aurinkoenergialle on potentiaalia Suomessa aivan valtavasti. Hyvin vähän on vasta asennettu. On paljon kattopintaa, jonne järjestelmiä voidaan asentaa”, Kettunen sanoo.
Aurinkosähköjärjestelmän teho
Nimellisteho ilmoitetaan piikkiwatteina (Wp), jotka tarkoittavat aurinkopaneelin enimmillään tuottamaa tehoa standardiolosuhteissa.
Standardiolosuhteissa aurinkokennon lämpötila on 25 °C ja paneelille tuleva säteilymäärä 1 000 W/m2.
Käytännössä paneeli voi tuottaa hetkellisesti nimellistehoaan suuremmalla teholla, kun tulevan säteilyn määrä on yli 1 000 W/m2.
Kuitenkin hetkellinen teho jää Suomessa pääosan ajasta alle ilmoitetun nimellistehon aurinkoisellakin säällä.
Tuhannen piikkiwatin eli yhden piikkikilowatin paneelijärjestelmä vaatii tyypillisesti noin 5 neliömetrin pinta-alan.
Paneelin hyötysuhde määritellään jakamalla nimellisteho sen pinta-alalla ja standardiolosuhteiden säteilymäärällä (1 000 W/m2).
Nimellisteholtaan 400 Wp:n ja pinta-alaltaan 1,9 m2:n aurinkopaneelin hyötysuhde voidaan laskea seuraavasti: 400 Wp / (1,9 m2 x 1 000 W/m2) ≈ 21 %.
Vuosituotantoa kuvataan kWh/kWp-luvulla. Vuosituotanto lasketaan kertomalla tämä luku järjestelmän teholla.
Tuottoon vaikuttaa säteilyn määrän ja hyötysuhteen lisäksi paneelien lämpötila, suuntauskulma, maantieteellinen sijainti, mahdolliset varjostukset ja puhtaanapito sekä järjestelmän muiden osien hyötysuhde.Lähteet: Motiva, Helen,Aamulehti
