Isänsä ammattia lapsena ihaillut Essi sanoi tuolloin, että hän haluaa olla isona ”rekkamies”.
Teininä mieli muuttui, ja voimakastahtoinen nuori muutti pois vanhempiensa luota ja lähti opiskelemaan ravintola- ja catering-alaa ammattikouluun. Isä joutui miettimään, pitäisikö oma kuljetusalan yritys myydä, kun jatkajaa ei olisi.
Vaan tyttären mieli muuttui taas, kun ajokortin hankkiminen alkoi tulla ajankohtaiseksi. Saatuaan kaksoistutkinnon ravintolakoulusta Essi haki välittömästi logistiikkapuolelle. Jos paikka ei aukeaisi, hän menisi armeijaan ja hakisi sieltä kortin.
Armeijaan ei tarvinnut lähteä.
Koulupaikan Essi piti isältään salassa, kunnes koitti Alahärmän Power Truck Show vuonna 2016. Siellä hän osallistui Miss Power Truck -kilpailuun, ja yleisössä istuvaa isää kohtasi yllätys, kun tytär kertoi lavalla pidetyssä haastattelussa aloittavansa alan opinnot.
– Viimeisenä päivänä ennen koulun alkua isä sitten vei minut harjoittelemaan suljetulle alueelle. Halusin mennä kouluun siten, että osaisin edes jotain.
Nyt Essi Kaakkuriniemi, 24, ajaa lähes 50 tonnia painavia puoliperäyhdistelmiä ympäri Eurooppaa. Alla olevalla videolla hän esittelee oman työpäivänsä.
10 tuntia tuntuu kahdelta
Kuivaniemessä asuva Kaakkuriniemi on työskennellyt isänsä yrityksessä neljän vuoden ajan. Hän kuljettaa elintarvikkeita ja rakennustavaraa, ja tänä päivä yhä useampi työmatka keskittyy Suomen rajojen sisäpuolelle.
Kaakkuriniemi on opiskellut työnsä ohella automaalariksi, minkä takia hän ei ole viime aikoina ajanut yhtä paljon kuin ennen.
– Silloin kun ajoin aktiivisesti, niin aika vähän tuli kotona käytyä. Viikonloput eivät välttämättä sijoittuneet viikonlopulle.
Vaikka työ on epäsäännöllistä, Kaakkuriniemi nimeää sen parhaaksi puoleksi vapauden. Kun autoa ajaa yksin, siinä päättää itse kaikesta ja on itse vastuussa omasta toiminnastaan.
Hyviin puoliin kuuluu myös matkustaminen ja mukava työyhteisö. Kuskit ovat Essin mukaan kavereita keskenään ja tauoilla syödään usein yhdessä.
Mutta miten ajan saa kulumaan ratin takana? Kaakkuriniemi sanoo kuuntelevansa musiikkia ja puhuvansa puhelimessa handsfreen avulla.
– Kuorma-autolla 10 tunnin matka tuntuu parilta tunnilta, kun taas henkilöautolla se tuntuu pidemmältä. Se on täysin erilaista. Rekalla sulla on koko ajan tietty vauhti, eikä tarvitse stressata ohituksista.
Laukku valmiina lähtöön
Lähtö työkeikalle tapahtuu usein aikaisin aamuyöstä. Tämän takia Kaakkuriniemellä on valmiiksi pakattuna laukku, jonka sisällön hän esittelee yllä olevalla videolla.
Lähtöpäivää saa harvoin tietää etukäteen. Ja kun tieto tulevasta kuormasta tulee, silloin ei välttämättä tiedetä, mihin se tulisi viedä. Kaakkuriniemelle kuormat tulevat usein pohjoisesta. Kuivaniemen logistiikkakeskuksessa vaihdetaan joko kuormia tai autoja, minkä jälkeen Kaakkuriniemi lähtee viemään kuormaa kohteeseen.
Kerrallaan saa ajaa korkeintaan neljä ja puoli tuntia. Päivässä ajetaan yhdeksän tuntia, jonka jälkeen on pidettävä vähintään yhdeksän tunnin tauko.
Essi ei osaa sanoa, kuinka monta kilometriä hän on yhteensä ajanut uransa aikana. Turvallinen arvio on, että satojatuhansia.
Kuljettajan työhön kuuluu myös kuorman lastaaminen ja purkaminen. Työn fyysisyys ei rasita Kaakkuriniemeä, eikä itse ajaminenkaan tunnu raskaalta.
– Korkeintaan jos on huono keli, niin silloin joutuu keskittymään enemmän.
Nuori kuljettaja ei tosin itse hätkähdä vähästä, vaikka tiet olisivat liukkaita ja vettä tulisi kaatamalla.
– Kerran ajoin purkupaikalle ja vastaanottaja siellä ihmetteli, että mitä teen siellä. Kerroin, että minulla on purku. Hän kertoi, että keli on niin huono, että ei muut autot olleet päässeet paikalle.
– Totesin, että kyllä siellä ajamaan pystyi.
Pahempia kommelluksia Kaakkuriniemelle ei olekaan sattunut. Kerran pelti on kolissut, kun vieressä ollut henkilöauto ajoi rekan kuolleessa kulmassa.
– Laitan vilkun aina ajoissa päälle, niin sitä voisi toivoa muilta autoilijoilta, että rekan laittaessa vilkun ajat joko eteen tai jäät taakse. Sitä kuollutta kulmaa ei vain näe.
Hintojen nousu haastaa
Iltalehti pyysi haastattelun yhteydessä Essiä kuvaamaan työpäivänsä. Tästä on kulunut viisi kuukautta, ja vasta nyt Kaakkuriniemi pääsi sopivalle reissulle.
Syynä on raju hintojen nousu. Polttoaineiden ja öljyn kallistuminen on johtanut myös muiden tarvikkeiden, kuten renkaiden, hintojen nousuun. Liiketoiminta muuttui kannattamattomaksi ja ajot vähentyivät.
Kaakkuriniemi laski, että yhdelle autolle tulee kertymään 25 000 euroa lisäkuluja vuodessa. Heidän yrityksessään autoja on 10.
Tästä syystä hintoja on jouduttu nostamaan, jotta toimintaa pystytään jatkaa.
– Muutama kuukausi oli vaikeaa aikaa jokaiselle osapuolelle.
Essin ajot loppuivat jopa lähes kokonaan, koska välit tulehtuivat eri toimijoiden välillä. Nyt tilanne on kuitenkin rauhoittunut.
– Tässä vaiheessa voikin kiittää kaikkia firmamme työnantajia, että loppujen lopuksi taksat lähtivät nousuun.
”Naisten ei tarvitse näihin hommiin sekaantua”
Haastavat ajat ovat näyttäneet Kaakkuriniemelle myös sen, että alan sisällä esiintyy naisvihaa. Hän on joutunut vähättelyn kohteeksi sukupuolensa takia.
– On sanottu, että naisten ei tarvitse näihin hommiin sekaantua, eikä me mistään mitään tiedetä.
Vielä tammikuussa asiasta kysyttäessä Kaakkuriniemi ei kokenut, että hänen sukupuolensa tai ikänsä olisi alalla ongelma. Nyt hän on kuullut, miten muilla naispuolisilla kuljettajilla on ollut vaikeaa löytää töitä, ja että naiset joutuu todistamaan osaamistaan miehiä enemmän.
Vaikka taloustilanne on vaikea ja tulevaisuus näyttää turvattomalta, ei Kaakkuriniemi vielä suunnittele lopettamista. Töitä on toistaiseksi riittävästi kuljettajapulan takia. Maalariopinnoista hän toivoo hyötyvänsä nykyisessä ammatissaan.
– Sitä en tiedä, ajanko tulevaisuudessa omalla firmalla vai toisella firmalla. Mutta ajamista haluan jatkaa. Se on kuitenkin homma, missä viihtyy.
Lähde https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d7574a6a-2dee-4010-a2f7-35a2a9f8bc82
