Lentoyhteyksien heikentyminen ja junien jatkuvat myöhästelyt tuskastuttavat Pohjois-Karjalassa. Pelkona on, että epävarmat yhteydet karkottavat vientiyrityksiä, kun Saimaan kanavakin on jumissa.
Joensuun lentokenttä on ollut Pohjois-Karjalalle portti maailmalle: ennen koronaa matkustajamäärät kasvoivat ja vuonna 2019 kentän kautta kulki yli 127 000 matkustajaa.
Nyt maakunnan edunvalvojia huolestuttaa, jatkuuko lentoliikenne Joensuusta eteläiseen Suomeen, kun ostoliikenne vuoden kuluttua päättyy. Jo syksyllä lentoliikenne katkeaa elokuusta lokakuuhun.
– Jos ei lentoja saada toimimaan tulevaisuudessa, kyllä isot yritykset varmasti nostavat kytkintä ja vaihtavat pääkonttorin jonnekin muualle, pelkää Pohjois-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Merja Blomberg.
Pohjois-Karjalan Kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Toivanen muistuttaa, että hyvä saavutettavuus on tärkein ehto yritysten sijoittumisessa. Lisäksi nykyiset yritykset hakevat uusia markkinoita.
– Varsinkin Venäjän kaupan hyytymisen jälkeen tarvitaan asiakkaita Euroopasta ja Amerikasta, Toivanen toteaa.
Hänen mielestään jo epävarmuus lisää riskiä, että yritykset siirtävät tuotantoa muualle.
– Valitettavasti investointeja on jo viivästynyt ja monien delegaatioiden ostokäyntejä on siirretty, Toivanen kertoo.
Liikenne- ja viestintäministeriö laatii parhaillaan tavoitteita, millaiset yhteydet maakuntakeskuksista tulee olla Helsinkiin. Suoria lentovuoroja maakuntakentiltä saatetaan vähentää ja yhdistellä muihin liikennevälineisiin.
Tyrmäys kiertämiselle Kuopion kautta
Ajatus bussi-lentoyhteydestä Helsinkiin Kuopion kautta torjutaan Pohjois-Karjalassa. Kokeilu kolmiolennoista koronan alkuvaiheessa osoitti, että koukkaus Savon kautta ei kiinnosta.
– Meillä pitää olla suora yhteys Joensuusta Helsinkiin eikä mitään välivinkkeleitä; pitää taata sujuva, pysyvä lentoliikenne ympäri vuoden, Yrittäjien toimitusjohtaja Blomberg tiivistää.
Häntä kummastuttaa Finavian johtajan mielipide maakuntalentojen päästöistä.
– Muutoin ihmiset ajavat itse suoraan Helsinkiin. En tiedä, onko se autojono paljon ilmastoystävällisempää, Blomberg hymähtää.
Kauppakamarin Toivanen ei hyväksy, että alueen yritysten kaupankäyntiä vaikeutettaisiin lisäämällä viiveitä ja kustannuksia matkustamiseen.
– Ennen kaikkea vieraat, jotka tulevat katsomaan ja ostamaan koneita ja laitteita, heidän saamisensa tänne jollakin muulla kuin lentoyhteydellä on todella vaikeaa, Toivanen toteaa.
Joensuun strategiajohtajan Sami Laakkosen mielestä ei toimi, jos pohjoiskarjalaisia kuljetettaisiin ensin pari tuntia väärään suuntaan.
– Talviaikana pitäisi lähteä Rissalaan kolme tuntia ennen lentoa ei ole kilpailukykyinen vaihtoehto, Laakkonen tyrmää.
Torjunta tulee myös Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.
– Ei ole realistista. Joensuussa on juuri kunnostettu lentokenttä ja kansainväliset yritykset tarvitsevat suorat lentoyhteydet Helsinkiin ja maailmalle. Normaalitilanteessa Joensuuhun on kannattavaa lentää, liiton yhteyspäällikkö Jarno Turunen tähdentää. .
Lentomatkustamisessa pullonkauloja
Yksi merkittävä este Joensuun lentoliikenteen elpymisessä on, että nykyoperaattorilta Amapolalta puuttuvat toimivat vaihtoyhteydet Helsinki-Vantaalta Eurooppaan.
Kysyntää on heikentänyt sekin, että Amapola ei mainosta Joensuun lentoja tai aikatauluja. Yrittäjien toimitusjohtajan mukaan moni on etsinyt tietoja Finnairin sivuilta, mutta turhaan.
– Kuinka moni edes tietää, kuka niitä lentoja on tehnyt? Tarvitaan selkeää markkinointia, että lentoja on tarjolla ja mistä niitä saa, Merja Blomberg vaatii.
Kunnollista markkinointia jatkossa vaativat myös Joensuun kaupunki ja maakuntaliitto.
– Ikävä kyllä ei ole päästy Amapolan kanssa yhteistyöhön. Tarjosimme heille aluksi ihan rahaa maakunnasta, että lähdetään yhdessä markkinoimaan, Joensuun strategiajohtaja Laakkonen harmittelee.
– En ymmärrä logiikkaa, että ei ollenkaan markkinoida lentoja ja saada lisää asiakkaita ja kannattavuutta, maakuntaliiton yhteyspäällikkö Turunen ihmettelee.
Juna olisi kova kilpailija lennoille myös kiireisille liikematkustajille, jos Karjalan rata olisi paremmassa kunnossa ja matka-aikaa Joensuun ja Helsingin välillä saataisiin lyhemmäksi.
Raideliikenne kangertelee ratatöiden takia
Ratatyöt ovat myöhästyttäneet junia Karjalan radalla viime vuodesta. Joensuun ja Helsingin väli taittuu harvoin aikataulun mukaisesti noin 4,5 tunnissa.
– Että saataisiin joku ulkomaalainen istumaan kuusi-seitsemän tuntia junassa pitkän lentomatkan jälkeen, aika karmivaa, Yrittäjien toimitusjohtaja Blomberg harmittelee.
Juna kilpailisi lentokoneen kanssa, jos matka-aika Joensuun ja Helsingin välillä saataisiin kurottua noin kolmeen tuntiin. Kallis rataremontti vie vähintään 12–14 vuotta.
– Nykyisillä matka-ajoilla ja ongelmilla ei pärjätä ilman lentoyhteyttä vielä pitkään aikaan, Joensuun strategiajohtaja Laakkonen kiteyttää.
Pohjois-Karjalan vinkkelistä on epäreilua, että lentojen valtion tuesta kilpailevat myös sellaiset kaupungit, joista on pääkaupunkiin vaihtoehtoisia nopeita liikenneyhteyksiä.
– On ihan eri asia mennä Joensuusta Helsinkiin kuin vaikka Jyväskylästä, joka on paljon lähempänä ja junayhteyskin on nopeampi, Merja Blomberg vertaa.Lähde:Yle
