Lapilla on toinenkin revontulien kaltainen ässä hihassaan, ja se oli Lapin matkailuvaltti 1980-luvulle asti

Yötön yö on suurelle osalle maailman ihmisistä uskomaton elämys, muistuttavat Lapin matkailun asiantuntijat. Maakunnan matkailua halutankin kehittää ympärivuotisempaan suuntaan.
Rovaniemellä ja lähiympäristössä luontomatkailupalveluita tarjoavan Beyond Arcticin yrittäjä Juho Uutela kertoo, että kesäkauden retkien lähtökohtana on valon määrä. Beyond Arctic ja Visit Rovaniemi veivät joukon kasnainvälisiä sosiaalisen median vaikuttajia ihastelemaan Lapin kesää ja yötöntä yötä heinäkuun alussa.
Rovaniemellä ja lähiympäristössä luontomatkailupalveluita tarjoavan Beyond Arcticin yrittäjä Juho Uutela kertoo, että kesäkauden retkien lähtökohtana on valon määrä. Beyond Arctic ja Visit Rovaniemi veivät joukon kasnainvälisiä sosiaalisen median vaikuttajia ihastelemaan Lapin kesää ja yötöntä yötä heinäkuun alussa. Kuva: Juhani Vanhatapio

Lappi on talven ihmemaa, jossa revontulet halkovat taivasta, lumi narskuu jalkojen alla ja pakkanen puraisee poskia. Tällaisista mielikuvista Suomen Lappi tunnetaan ympäri maailman, ja vuosikymmenten ahkeran työn vuoksi Lapin talvimatkailu onkin Suomen matkailuelinkeinon veturi.

Suomen Lapilla olisi paljon muutakin tarjottavaa kuin neljän kuukauden talvisesonki. Ympärivuotisesta matkailusta olisi paljon hyötyä sekä elinkeinolle että alueen elinvoimalle, huomauttaa Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen.

Matkailu tarvitsee osaavaa työvoimaa kaikessa, mutta koska Lapin matkailukausi on nykyisellään lyhyt, työvoimaa täytyy etsiä joka kaudeksi uudelleen. Kärkkäisen mukaan matkailun kausiluonteisuus on kilpailukyvyn este.

”Ammattitaitoista työvoimaa olisi helpompi pitää, jos työtä ja tuloa olisi tarjolla ympäri vuoden. Tämä toisi Lappiin myös lisää ympärivuotisia asukkaita.”

Kärkkäinen korostaa, ettei talvimatkailijoista haluta eroon, vaan muiden vuodenaikojen hyödyntämätön potentiaali halutaan käyttöön, sillä nykyisellään kiivain Lapin matkailusesonki kestää vain joulukuusta maaliskuuhun.

Talvikauden matkailijoita varten Lapissa on melkoisesti majoituskapasiteettia ja palveluntarjoajia, joten matkailuun tarvittavat puitteet ovat jo olemassa muitakin kuukausia varten, huomauttaa Lapland Northin markkinointijohtaja Hanna Kouri.

Hän lisää, että yhä suurimpi osa majoituskapasiteetista ja palveluista on auki ympäri vuoden ja kesälle on jo paljon tekemistä tarjolla. Kesä- ja ympärivuotisessa matkailussa on kuitenkin vielä paljon kasvun mahdollisuuksia.

Kahden viime vuoden koronakesinä kotimaisten matkailijoiden määrä on ollut Pohjois-Lapissa Kourin mukaan erittäin suuri. Kansainvälisten asiakkaiden määrä alkoi kuitenkin nousta jo ennen koronaa, ja nyt kiinnostus Pohjois-Lapin kesää kohtaan on hänen mukaansa suuri.

Kukaan ei tuo kesämatkailijoita yrityksen oven taakse, vaan kyllä siihen vaivaa täytyy nähdä.

Kourin mukaan Lapin kevät-, kesä- ja syyskauden matkailu vaatii tuotteistamista ja markkinointia, eli samoja asioita, joita talvikautta varten on jo pitkään tehty. Erilaisia ohjelmia päiväpyrähdyksistä viikko-ohjelmiin pitää paketoida ja markkinoida sitä, mitä Lapilla on tarjota.

Suomalaisten kannattaa muistaa, että meille itsestäänselvät asiat ovat maailmalla harvinaisuuksia, Kouri muistuttaa.

Luonnonvesissä uiminen ja vesistöissä liikkuminen, saunominen ja pyöräily ovat kysyttyjä aktiviteetteja, ja kaikkia näitä yhdistää se, että Lapin puhdas luonto ja kesäkauden valon määrä ovat monelle unohtumattomia elämyksiä. Kiinnostusta saa osakseen myös kulttuuri, erityisesti saamelaiskulttuuri ja paikallinen ruokakulttuuri.

Eräs pieni asia, joka on tehnyt luontokohteista Kourin mukaan entistä saavutettavampia, on mahdollisuus sähköpyöräilyyn. Sähköpyöräily ei vaadi kummoista fyysistä kuntoa, se ei vie niin paljon aikaa kuin kävely eikä edellytä myöskään ajokorttia.

Keskiyön valoisuus on revontulien kaltainen elämys suurelle osalle maailman ihmisistä, muistuttavat Lapin matkailun asiantuntijat.
Keskiyön valoisuus on revontulien kaltainen elämys suurelle osalle maailman ihmisistä, muistuttavat Lapin matkailun asiantuntijat. Kuva: Juhani Vanhatapio

Alun perin Lapin tärkein matkailusesonki oli itse asiassa kesä, Kärkkäinen muistuttaa. Yötöntä yötä ei pääse kunnolla kokemaan napapiirin eteläpuolella, joten Lappi oli vielä puoli vuosisataa sitten suosittu kotimaanmatkakohde.

Vuotta 1984 voi Kärkkäisen mukaan pitää lähtölaulauksena Lapin talvimatkailulle, sillä tuolloin muun muassa lennätettiin ensimmäiset brittituristit kokemaan lumen ja revontulien yhdistelmä.

”Revontulet löivät läpi tällä vuosituhannella ja niistä tuli maailmankin mittakaavassa sellainen ’tämä on koettava kerran elämässä’ -juttu. Yöttömät yöt ovat yhtä uskomattomia, kunhan tieto niistä saadaan eteenpäin”, Kärkkäinen pohtii.

Rovaniemellä ja lähiympäristössä luontomatkailupalveluita tarjoavan Beyond Arcticin yrittäjä Juho Uutela kertoo, että kesäkauden retkiä kehitettäessä juuri valon määrä on ollut lähtökohtana.

”Yöttömän yön valo on aivan erityislaatuinen, eikä sitä ole tarjolla muulla tavoin kuin itse kokemalla. Lähdemme sillä kärjellä, että tule meille ja ota upeita valokuvia.”

Yrityksessä on tarjottu matkailupaketteja ympärivuotisesti alusta asti, eli vuodesta 2016 alkaen. Uutelan tavoitteena on nostaa yrityksessä muut vuodenajat talvikauden rinnalle. Tällä hetkellä kesäkauden asiakkaiden keskiössä ovat erityisesti valokuvaajat ja sosiaalisen median vaikuttajat.

Etelä-Euroopan kesät alkavat olla jo todella tukalia, joten parinkymmenen asteen lämpötilat voivat tuntua virkistävältä vaihtoehdolta.

Uutela uskoo, että kun kuvat Lapin kesästä leviävät maailmalle, sosiaalinen media toimii puskaradiona. Kun ihminen näkee Lapista upeaa sisältöä, miksi hän ei haluaisi itse kokea samaa.

Kesäkauden matkailijoiden houkuttelemiseksi on oltava valmis näkemään vaivaa ja kestämään alkuun tappiota, muistuttaa Uutela.

”Kukaan ei tuo kesämatkailijoita yrityksen oven taakse, vaan kyllä siihen vaivaa täytyy nähdä.”

Kaikki ennusmerkit näyttävät Lapin matkailun kannalta myönteisiltä, Kouri kertoo. Pandemia laittoi kapuloita rattaisiin ja toi matkailualalle valtavan työvoimapulan, mutta kiinnostus Lappia kohtaan ei laantunut.

Lapin kesämatkailijoiden houkuttelemiseksi pitää nähdä vaivaa, muistuttaa luontomatkailuyrittäjä Juho Uutela. Kuva yrityksen järjestämältä sosiaalisen median vaikuttajien valokuvausretkeltä heinäkuun alusta.
Lapin kesämatkailijoiden houkuttelemiseksi pitää nähdä vaivaa, muistuttaa luontomatkailuyrittäjä Juho Uutela. Kuva yrityksen järjestämältä sosiaalisen median vaikuttajien valokuvausretkeltä heinäkuun alusta. Kuva: Juhani Vanhatapio

Ensinnäkin kotimaanmatkailijat löysivät Lapin uudella tavalla. Aasialaiset matkailijat ovat suurelta osin loistaneet poissaolollaan Lapista, mutta Keski- ja Etelä-Euroopasta on tullut kasvua.

Kourin mukaan erityisesti ruska-aikaan kohdistuu nyt jo kasvavaa kysyntää. Syysmatkailuun kohdistuu kiinnostusta myös Intian suunnalta.

”Revontulien katselu paukkupakkasilla saattaa kuulostaa liian hurjalta, mutta syksyllä revontulia näkee, vaikka ei ole vielä niin kylmä”, Kouri avaa ilmiötä.

Suomesta on perinteisesti lähdetty ulkomaanmatkoille etelän lämpöön, mutta ilmastonmuutoksen eteneminen saattaa kääntää asetelmaa, Kouri huomauttaa.

”Etelä-Euroopan kesät alkavat olla jo todella tukalia, joten parinkymmenen asteen lämpötilat voivat tuntua virkistävältä vaihtoehdolta.”

Tietoa Lapista

Lapissa matkailussa kirjattiin vuonna 2021 2,3 miljoonaa rekisteröityä yöpymistä. Luvussa eivät ole mukana esimerkiksi omalla mökillä yöpymiset.

Yöpyneistä matkaajista 76 prosenttia oli kotimaasta ja 24 prosenttia ulkomaisia. Kasvua vuoteen 2020 verrattuna oli kotimaanmatkaajissa 40 prosenttia ja ulkomaisisten matkaajien määrässä laskua 29 prosenttia.

Vuonna 2021 joulukuu oli ainoa kuukausi, kun ulkomaisten matkailijoiden määrä ylitti Lapissa kotimaanmatkaajien määrän.

Joulukuussa 2021 eurooppalaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin Lapissa 5 prosenttia enemmän kuin joulukuussa 2019, eli ennen pandemiaa. Brittien osuus Lapin ulkomaisista yöpymisistä oli lähes puolet.

Vuoden 2021 suurimmat matkailijamäärän kasvuluvut edellisvuoteen verrattuna mitattiin Pyhä-Luoston alueella, kasvua oli 45 prosenttia.Lähde: Tilastokeskus  / MT