Vaatimukset itärajan sulkemisesta venäläisiltä turistimatkailijoilta ovat viime päivinä kiihtyneet. Ostosturismi käynnistyi sen jälkeen, kun Venäjä poisti koronapandemian takia asetetut matkustusrajoitukset heinäkuun 15. päivästä alkaen.

Asia nousi keskusteluun tutkijatohtori Johanna Vuorelman tviitattua aiheesta viime viikolla.

”Ei näytä hyvältä, että Putinin kannattajat Venäjällä pääsevät matkustamaan Suomen kautta Eurooppaan lomailemaan. Ja todennäköisesti ilkkuvat Euroopan kyvyttömyydelle laittaa kova kovaa vastaan. Suomen rajapolitiikka mahdollistaa sanktioiden vaikutusten heikentämisen”, Vuorelma kirjoitti.

Vuorelma jatkoi sunnuntaina, että Suomen poliittinen linja Venäjän suhteen poikkeaa selvästi muiden Venäjän EU-naapureiden linjasta.

”Tilastojen perusteella Suomen tuki Ukrainalle on muita vaatimattomampaa, viisumeita myönnetään venäläisille kuin mitään hyökkäyssotaa ei olisikaan.”

”Suomi heikoin lenkki?”

Monet ovat yhtyneet vaatimuksiin siitä, että Suomen pitäisi tehostaa pakotetoimia Venäjää vastaan lopettamalla rajaliikenne. Vaatimuksia on tullut erityisesti oppositiopoliitikkojen riveistä.

Esimerkiksi Viro päätti jo varhain hyökkäyssodan alettua lopettaa uusien turistiviisumien myöntämisen venäläisille. Myös se näkökulma on nostettu esiin, että itärajan avoinna pitäminen on mahdollistanut toisinajattelijoiden, tutkijoiden, oppositioaktivistien ja toimittajien paon maasta Suomeen.

Yksi aktiivisista ostosmatkailun vastustajista on ollut kokoomuksen Timo Heinonen.

”Käyttävätkö venäläiset nyt Suomen sinisilmäisyyttä porttina Eurooppaan ja tienä kiertää EU-pakotteet? Viestit rajalta, Kaakkois-Suomesta ja myös Finnairin koneista Eurooppaan kertovat tällaista? Mitä tästä sanovat Sanna Marin ja Krista Mikkonen? Onko Suomi pakotteiden heikoin lenkki”, hän kysyi Twitterissä.

Voimakasta paheksuntaa on herättänyt myös suomalaisten tankkausmatkailu Venäjälle. Moni palasi hakemaan edullista polttoainetta itärajan takaa, minkä nähdään pönkittävän Kremlin sotakassaa Ukrainassa. Öljy on Venäjän tärkeimpiä tulonlähteitä.

Seteleitä länteen

Etelä-Saimaa -lehti haastatteli venäläisiä ostosmatkailijoita ja itärajan yrittäjiä rajan jälleen auettua. Venäläiset maksavat Suomessa tällä hetkellä käteisellä, sillä pankki- ja luottokortit eivät toimi Suomessa eikä EU-maissa.

Eräs pariskunta kertoo ostoslistallaan olleen muun muassa lohta ja juustoa. Prismajohtaja Antti Punkkisen mukaan venäläisten ostoskoreihin on perinteisesti päätynyt juuston lisäksi kahvia, lastenruokia ja pesuaineita, joiden menekin uskotaan nytkin kasvavan.

Muoti-Moda -liikkeen osaomistaja Sari Tukiainen sanoo lehdessä, ettei tavallisilla venäläisillä ole juuri mahdollisuuksia vaikuttaa poliittiseen tilanteeseen.

”Valtaosa venäläisistä vakiasiakkaistamme ovat tavallisia ihmisiä, jotka elävät omaa elämäänsä ja osaavat olla ”viisaasti hiljaa.” Valta vaihtuu vasta sitten, kun tyytymättömyyttä tulee riittävästi”, hän näkee.

Tukiaisen mielestä yrityselämän täytyy suhtautua neutraalisti asioihin.

Oikeusoppinut muistuttaa Schengenistä

Itä-Suomen yliopiston opettaja, perusoikeusasiantuntija Pauli Rautiainen on sitä mieltä, että kysymys venäläisten ostosmatkailun rajoittamisesta on mieletön ja populistinen.

”Muodostamme Schengen-alueella yhtenäisen sisäraja-alueen, jolla ei ole sisärajavalvontaa. Kysymyksen asettelu palautuu kysymykseen Schengenin viisumeista”, hän sanoo.

”Keskustelun käyminen ilman, että sitä käydään osana Schengen-keskustelua, on tietyllä tavalla mieletön. Keskustelussa on sekä Schengen-alueen valtioiden keskinäinen eurooppalainen ulottuvuus että valtioiden kansallinen toimijuus, jossa valtiot itse päättävät omien viisumiensa myöntämisestä. Koko tematiikkaan liittyy koko joukko merkittäviä poikkeamia, kuten että eri valtioilla on erilaisia suosituimmuuskohteluita eri väestöryhmilleen – kuten Suomella inkeriläiset. Jos halutaan keskustella aidosti eikä populistisesti, on mukana valtava määrä vakiintuneita elementtejä, jotka keskusteluun pitää ottaa mukaan.”

”Maahantuloon liittyvä ilmiö eurooppalaisella alueella on monimuotoisempi, ja siihen kytkeytyy Schengen-alueen logiikan, eurooppalaisen logiikan, perusratkaisujen takia elementtejä, jotka vääntävät kysymyksenasettelun aivan erilaiseksi kuin kysymys oli”, hän vastaa kysymykseen siitä, voisiko Suomi tehdä päätöksen rajoittaa venäläisten ostosmatkailua. Lähde:Te