Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myöntää MT:n haastattelussa, että meneillään on eräänlainen kilpajuoksu, jossa kaikki mahdolliset yhteydet Venäjään pyritään Ukrainan sodan vuoksi ajamaan alas. Kansalaismielipide tukee tätä. Se on näkynyt myös, kun Suomessa on keskusteltu venäläisten turistiviisumeista.
Niihin mahdollisesti liittyvät rajoitukset ovat Niinistön mukaan EU-tason kysymys ja asiaan liittyvät ratkaisut kuuluvat hallitukselle.Hän huomauttaa kuitenkin, että viisumikysymykseen ja venäläisten liikkumiseen Suomen rajojen yli ”saattaa” liittyä myös turvallisuusuhkia ja ”silloin viranomaisvalppaus on tärkeää”.Niinistö muistuttaa ”vihreiden miesten ongelmasta” ja hybridiuhkista, jotka hän otti esille heti Krimin miehityksen jälkeen.
”Minua on syytetty siitä, että olisin nyt jotenkin provosoinut tämän keskustelun valmiuslaista ja sen uudistamisesta. Aloin kuitenkin jo 2014 puhumaan siitä, että valmiuslainsäädännössä pitäisi ottaa nämä ongelmat huomioon.”
Niinistö katsoo, ettei kaikkien Venäjä-yhteyksien ajaminen alas ole Suomen kannalta hyvä asia, koska ”Venäjä ei katoa, se pysyy tuossa meidän naapurissamme” eikä Kremlin nykyisten isäntien ”Äiti Venäjä” -keskeinen ajattelu katoa, vaan sen kanssa joudutaan elämään myös vastaisuudessa.
Presidentti korostaa, ettei hän ole itse pitänyt “pariin kuukauteen” yhteyttä Moskovaan. Toisaalta hän vierastaa kritiikkiä, jota kohdistettiin Saksan liittokansleri Olaf Scholziin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macroniin pelkästään sen vuoksi, että he ovat pitäneet yhteyttä Venäjän presidentti Vladimir Putiniin.
”On välttämätöntä, että Euroopalla on ainakin mahdollisuus keskustella Venäjän suuntaan. Siksi pidän tärkeänä, että Macron ja Scholz ovat ylläpitäneet tätä mahdollisuutta.”
Lähes samaan hengenvetoon Niinistö kuitenkin tähdentää, että ”me emme pysty nyt hahmottamaan, minkälainen se uusi alku näille lännen ja Venäjän välisille suhteille” voisi olla. Ratkaisevaa on, mitä Ukrainassa tapahtuu eikä kehitys siellä mene hyvään suuntaan.
”Huoli siitä, että sodassa tapahtuu jonkinlaista laajenemista, kasvaa. Se riski vaanii edelleen koko ajan ja se on otettava huomioon”, Niinistö varoittaa.Hän ei lähde erittelemään mahdollisia eskalaatiosuuntia, mutta korostaa, että ”huoli jaetaan” myös muualla.
”On välttämätöntä, että Euroopalla on ainakin mahdollisuus keskustella Venäjän suuntaan. Siksi pidän tärkeänä, että Macron ja Scholz ovat ylläpitäneet tätä mahdollisuutta.”Ukrainan sotaa edeltävinä kuukausina Suomella oli keskeinen asema, kun puntaroitiin, onko sota vältettävissä.
”Viime marraskuusta tammikuuhun minulla oli paljon yhteyksiä, joita en itse ottanut, vaan minuun otettiin yhteyttä”, Niinistö tähdentää.On myös tahoja, joiden mielestä Suomen kannattaisi oman erityisen geopoliittisen asemansa vuoksi olla eturintamassa rakentamassa suhteita Ukrainan sodan jälkeiseen Venäjän tai ainakin valmistautua niiden rakentamiseen.
”Tämä tämänhetkinen asetelma on sellainen, että meidän ei pidä lähteä etukenossa omin päin puskemaan mihinkään. Siitä ei olisi meille mitään hyötyä”, Niinistö painottaa.”Se on sitten toinen asia, jos syntyy yleisempää ajattelua, että Suomi voisi tehdä jotain, mutta siitä ei ole nyt minkäänlaisia viitteitä.”Sodan loppuratkaisun ja lännen lukkiutuneiden Venäjä-suhteiden avaimet ovat Niinistön mielestä ”aika paljon” Washingtonissa ja Moskova myös pyrkii hänen mukaansa tähän yhteyteen.”USA:n heitto asevalvonnan rakentamisesta uudelleen oli mielenkiintoinen. Se jäi ilmaan pelkkänä heittona, mutta kai se on jonkinlainen indikaatio. Lähde:MT
