Valtiovarainministeriö on aloittanut säädösvalmistelun, jolla tehdään liikenteen ruuhkamaksujen puitelaki. Hankkeen toimikausi alkoi viime viikolla. Lakiesityksen on määrä mennä eduskunnan käsittelyyn syyskaudella.

”Tämän lainsäädännön tarkoituksena, ei ole vielä ruuhkamaksujen varsinainen kantaminen. Nyt luodaan menettelylainsäädäntö”, valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Markus Teräväinen kertoo Talouselämälle.

”On tulevien päätösten varassa, jos tällainen ruuhkamaksu halutaan ottaa käyttöön esimerkiksi Helsingin seudulla.”

Teräväisen mukaan säädösvalmistelussa olevan lain on määrä sisältää ruuhkamaksun verotusmenettelyä.

Kaavailtu ruuhkamaksu olisi veron kaltainen maksu, jota perittäisiin tiellä liikkujilta.

”Kyseessä on verolainsäädäntö eli, kuka on verovelvollinen ja miten veronkanto tapahtuu.”

Teräväisen mukaan laista puuttuvat konkreettiset säännökset siitä, paljonko ruuhkamaksut olisivat ja millä alueella sitä joutuisi maksamaan.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmassa on linjattu, että säädetään laki, joka mahdollistaa kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan tähtäävien ruuhkamaksujen käyttöönoton.

Teräväisen mukaan on tulevien hallitusten ratkaisu, otetaanko ruuhkamaksut todella käyttöön Suomessa.

Marinin hallitusohjelman mukaan Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.

Hallitus teki toukokuussa 2021 päätöksen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä eli Fossiilittoman liikenteen tiekartasta.

”Ruuhkamaksuilla voidaan vähentää liikenteen päästöjä suurilla kaupunkiseuduilla. Ruuhkamaksut vähentävät ruuhkia, lyhentävät matka-aikoja ja tekevät liikennejärjestelmästä sujuvamman ja turvallisemman. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kilpailukyky paranee”, kerrotaan Fossiilittoman liikenteen tiekartassa.

Ekonomistit ovat arvioineet, että ruuhkamaksut voisivat olla keino leikata ruuhkia ja päästöjä. Ruuhkamaksua koskevat suunnitelmat ovat myös saaneet kritiikkiä julkisuudessa.

Ruuhkamaksulakien säätämistä vastustava kansalaisaloite sai viime syksynä kokoon vaaditut 50 000 allekirjoitusta, ja se eteni eduskunnan käsiteltäväksi. Kansalaisaloite kuitenkin raukesi eduskunnan täysistunnossa viime tammikuussa.

Eduskunnan silloinen puhemies Anu Vehviläinen (kesk) totesi, “ettei lakien ja säännösten valmistelun keskeyttämisestä tai lakien säätämisestä pidättäytymisestä voida säätää lailla eikä kansalaisaloite täytä tämän vuoksi aloitteelle säädettyä ehdotonta muotomääräystä”.Lähde:Yle