Lähes 50 miljoonan euron jätti­remontti alkaa – presidentti Niinistön aika Kulta­rannassa loppuu

PRESIDENTTIPARI ei ole paikalla. Salosta puuttuva lippu paljastaa sen.

– He ovat ilmeisesti palanneet Helsinkiin, elleivät sitten tule vielä sammakkosafareille tai lepakkodetektoria kuuntelemaan.

Tasavallan presidentin kesävirka-asunto Naantalin Luonnonmaalla menee remonttiin. Alue on suljettuna kesät 2023 ja 2024. KUVA: TATU LERTOLA

Kultarannan opastettujen kierrosten opas Tuula Nevala viittaa siihen, kun presidenttipari paljasti hiljattain Minna Pyykön maailma -ohjelmassa tekevänsä Kultarannassa keskiyöllä sammakkoretkiä – neljävuotiaan Aaro-pojan vaatimuksesta.

Nyt sammakoiden etsintä tulee päätökseensä. Tasavallan presidentin kesävirka-asunto Naantalin Luonnonmaalla menee nimittäin remonttiin. Peruskunnostus alkaa 1. syyskuuta, ja alue on suljettuna kesät 2023 ja 2024. Näin ollen Presidentti Niinistö perheineen ei enää ehdi kesäviettoon Kultarantaan virkakautensa aikana.

Osa paviljongeista on kunnostettu jo ennen nyt alkavaa remonttia. KUVA: TATU LERTOLA

Keskiviikkona Kultarannassa on menossa yksi viimeisistä opastetuista kierroksista, sillä alue sulkeutuu yleisöltä sunnuntaina.

– Se on näkynyt vierailijoiden määrässä. Tämä on ollut hyvin vilkas kesä, kun asuntomessutkin olivat Naantalissa, Nevala kertoo.

Keskiviikkona päivällä ryhmässä on maksimäärä vierailijoita, 30 henkeä. Viikonlopun mahdolliseen ryntäykseen on varauduttu lisäämällä opastettuja kierroksia. Kultaranta halutaan nähdä sen nykyisessä muodossa.

Ilmassa on lähdön tuntua. Sen kertoo päärakennuksen pihalle parkkeerattu muuttorekka.

Kultarannassa oli muuttofirma, kenties viemässä presidenttiperheen tavaroita pois. KUVA: TATU LERTOLA

KULTARANNASSA käy vajaat 20 000 vierailijaa vuosittain. Sitä ei suljettu edes koronakesänä. Vierailijoille on tarkat säännöt: Ryhmät saavat kävellä ainoastaan hiekkateillä, eikä esimerkiksi Kultarannan 1 500 ruusuun ja lukuisiin muihin kukkiin saa koskea. Videointi on kiellettyä.

Tila käsittää 55 hehtaaria, ja siellä on noin 50 rakennusta tai rakennelmaa, joista 11 asuttavaa. Myös saunoja on useita. Tilalla järjestetään sekä poliittisia että vapaamuotoisempia tapaamisia. Niinistö on isännöinyt tänä kesänä muun muassa Kultaranta-keskusteluja, joissa oli vieraana Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, Suomen hallitusta sekä MM-kultaa voittanutta Leijona-miehistöä.

Alue on useine erivärisine kukkatarhoineen, paviljonkeineen ja pylväshaapa­kujineen vaikuttava näky. Tilalle on kuitenkin tulossa useita merkittäviä muutoksia.

Puistoalue on tarkoitus muuttaa alkuperäiseen muotoon. Myös parjattu kuusiaita menee uusiksi. KUVA: TATU LERTOLA

Pylväshaapakujaa ei välttämättä ole enää kahden vuoden kuluttua. KUVA: TATU LERTOLA

Puistoalue pyritään palauttamaan alkuperäiseen, 1900-luvun alun muotoonsa. Se tarkoittaa, että kukkaloisto voi näyttää hyvinkin erilaiselta parin vuoden päästä.

– Tänne pyritään lisäämään monivuotisia kasveja eli perennoita ja siten tuomaan ekologisuutta, Nevala paljastaa.

Kultarannan labyrinttimainen kuusiaita sai osakseen ikävää julkisuutta, kun emerituspuutarhuri Aarno Kasvi leimasi sen rumaksi ja häpeälliseksi. Nyt myös kuusiaita saa uuden ilmeen, mutta projekti ei ole yksinkertainen.

– Aita on poistettava ja istutettava uudelleen. Siellä on kivirakennelmia, jotka on myös uusittava. Reunuskivet ovat jo jääneet kasvustojen ja juurien alle. Se on siis aika mutkikas ja iso työ, Linnanvouti Anne Puonti kertoi IS:lle vuonna 2019.

Alueelle rakennetaan uusi kastelujärjestelmä, pienempiä huviloita kunnostetaan sekä luotosauna peruskorjataan.

Urho Kekkonen käytti päärakennuksen kiviportaita kuntoportaina jo silloin, kun ne eivät olleet koko kansan huvi. KUVA: TATU LERTOLA

Graniittilinnaa on viimeksi kunnostettu 1960-luvulla. Se rakennettiin 1916. KUVA: TATU LERTOLA

Yksi suurimpia urakoita on päärakennuksen eli graniittilinnan kunnostaminen. Sitä on korjattu viimeksi laajemmin 1960-luvulla. Graniittilinnan rakenteita joudutaan uusimaan, sillä kuntotutkimuksen mukaan niihin kerääntyy kosteutta. Sen ulkonäkö ei kuitenkaan muutu merkittävästi.

Nevala kertoo, että Kultarannan ylläpitäminen maksaa normaaliaikana noin miljoona euroa vuodessa.

– Se tekee 20 senttiä per kansalainen. Peruskorjaus kuitenkin nostaa kuitenkin summaa, sillä kokonaiskustannusten on arvioitu olevan 47 miljoonaa.