Saunomisen aktiiviharrastaja Saija Silén saunoo myös sähkösaunassa. Sähkösaunan löylyistä saa tarinan mukaan kosteammat, kun lisää lauteille lautasen, jossa on suolaa.
Saija Silén on Vuoden saunamestari vuodelta 2011. Suomalaisella saunakulttuurilla menee hänen mukaansa hyvin.
SUOMALAISUUDESTA inspiraationsa saanut Haikusauna, historiallinen Rajaportin sauna ja Tupaswillan Mahtisavusauna, joka on tiettävästi maailman suurin.
Muun muassa tällaisia saunahelmiä Suomesta löytyy, vaikka suuri yleisö niistä ei tiedäkään.
Vuoden saunamestari 2011 -tittelillä palkitulle Saija Silénille ne ovat kuitenkin tuttuja. Suomalaisen savusaunan sanansaattajana tutuksi tullut Silén nimittäin harrastaa saunomista. Harrastus on niin rakas, että sen parissa kuluu liki kaikki vapaa-aika.
Kotimaanmatkoillaan saunamestari tutustuu hyviksi vinkattuihin saunakohteisiin, mutta eniten hän saunoo Jämsän saunakylässä, jonka aktiivi hän on.
Vuoden saunamestari 2011 Saija Silén on tehnyt Jämsän saunakylää tunnetuksi. Liki kaikki vapaa-aika kuluu saunaharrastuksen parissa. Kuva Jämsän saunakylän pikkusaunan edestä.
Kyseessä on Suomen Saunakulttuuri ry:n ylläpitämä saunakylä, jonne on koottu saunoja aina 1700-luvulta lähtien. Saunakylässä on muun muassa yli 20 savusaunaa, joista osa on yhä vierailijoiden käytössä.
”Uskomukseni mukaan kiuaskivi rapautuu, kun kuuma ja kylmä kohtaavat. Uskon siis, että kiuaskivet kestävät paremmin, kun niille heittää lämmintä vettä.
Saija Silénille historian säilyttäminen on kunnia-asia, sillä savusaunakulttuuri on elänyt viime vuosikymmeninä hiljaiseloa.
Mutta suomalaisella saunakulttuurilla menee hyvin, Silén kertoo.
– Suomalaiset ovat lähteneet kodeistaan ulos saunomaan. Nykyään tutustumaan innolla erilaisiin saunapaikkoihin. Myös kaupunkien yleisistä saunoista on tullut selkeä ilmiö.
Näin saunamestari lämmittää saunan
SAIJA Silén tunnustautuu myös kotisaunan ystäväksi.
Kerran viikossa hän lämmittää omakotitalonsa puusaunan ja viettää siellä kerrallaan useampia tunteja. Nimenomaan aika on Silénin mukaan saunomisen ydin. Kun aikaa varaa riittävästi, saunassa on aikaa rentoutua ja hiljentyä omien ajatustensa äärelle.
Insinöörimäisen tarkaksi lämmittäjäksi Silén ei kuitenkaan tunnustaudu.
– Eroan ehkä muista Vuoden saunamestareista siinä, että edustan teknisen ja tietosisällöllisen kiuas -ajattelun sijaan humanistista saunomiskulttuuria, saunasta saatua nautintoa ja saunomisen perinteiden ylläpitämistä.
Silén tunnustautuu suurpiirteiseksi esimerkiksi kiuaskivien ja polttopuiden valinnassa. Kiuaskiviksi kelpaavat tavalliset rautakaupan oliividiabaasit, ja polttopuuksi hän valitsee mitä milloinkin, kunhan puu on kuivaa. Näin puu palaa mahdollisimman puhtaasti.
– Olen myös tarkka siitä, etten polta pesässä roskia. Putsaan pesän joka käytön jälkeen, Silén sanoo.
”Uskon siis, että kiuaskivet kestävät paremmin, kun niille heittää lämmintä vettä”, Silén kertoo saunatavoistaan.
Tiettyjä hyviksi toteamiaan tapoja hän kuitenkin noudattaa.
Ennen saunaan menoa hän valuttaa kraanasta löylyvedeksi lämmintä vettä. Kylmää vettä Silén ei käytä, sillä kun sitä heittää kuumien kiuaskivien päälle vettä, lopputulos on huono.
– Uskomukseni mukaan kiuaskivi rapautuu, kun kuuma ja kylmä kohtaavat. Uskon siis, että kiuaskivet kestävät paremmin, kun niille heittää lämmintä vettä. Kiuaskivet pysyvät näin myös pidempään lämpöisinä, etenkin jos on tyyppi, joka lappaa paljon vettä kiukaalle.
Silén saunoo mielellään myös sähkösaunassa, vaikka sellaista ei kotoa löydykään.
– Sähkösaunassa saunon kuitenkin vähemmän aikaa, sillä lämpö siellä tuntuu niin tasaiselta. Kosteammiksi sähkösaunan löylyjä saa tarinan mukaan laittamalla suolaa lautaselle ja jättämällä sen lauteille.
Kun saunominen on ohi, saunamestari siivoaa löylyhuoneen – joka ikinen kerta. Lattian lakaisu, pyyheliinojen vaihto ja vesien kaataminen pois ovat eräänlaisia rituaaleja. Saunomisen jälkeen sekä sielu että löylyhuone tuntuvat puhtailta.
Saija Silén päättää jokaisen saunomishetken siivoamiseen. Siistiin saunaan on mukavampi tulla.
”On pidettävä huolta, että saunaan pääsy on tulevaisuudessakin mahdollista kaikille”
Saija Silénin tarinointia kuunnellessa tulee selväksi, että sauna ei ole saunamestarille pelkkä rentoutumispaikka. Itse asiassa Silén uskoo, että ilman saunaa suomalaiset eivät olisi edes hengissä.
– Sauna on merkittävä osa suomalaisuutta. Siellä on synnytetty, hoidettu sairaita ja pesty vainajat ennen kirkkomaalle menoa. Sauna on ollut myös yhteisöllisyyden tyyssija, jossa on ollut helpompi puhua asioista.
”Tilanteemme on ihanteellinen, että suomalaiselle saunakulttuurille on saatu Unescon aineettoman kulttuuriperinnön status.
Silén muistuttaa, että saunalla on ollut tärkeä roolinsa myös sodan ja sen jälkeisenä aikana.
– Rintamasaunoissa oli mahdollisuus päästä hetkeksi eroon kauheuksista. Sodan jälkeen saunalla oli roolinsa myös siirtolaisten uudelleenasuttamisessa. Kun asuntoja ei löytynyt tarpeeksi, siirtolaisia asutettiin saunoihin.
Saija Silén toivoo, että sauna säilyy jatkossakin tasa-arvoisena, kaikille saavutettavana paikkana.
Niin tärkeä osa suomalaisuutta sauna on, että saunakulttuurin vaalimiseen tulee suhtautua jatkossakin tietyllä vakavuudella.
Silén toivoo, että saunan saavutettavuuteen ja tasa-arvoisuuteen kiinnitetään huomiota aikana, jolloin yhä harvemmalla on kotisauna.
– On pidettävä huolta siitä, että saunaan pääsy on tulevaisuudessakin mahdollista kaikille, myös kulttuurinen ja henkinen esteettömyys huomioiden.
Tällä hetkellä saunan tulevaisuus näyttää hyvältä.
– Siinä mielessä tilanteemme on ihanteellinen, että suomalaiselle saunakulttuurille on saatu Unescon aineettoman kulttuuriperinnön status. On upeaa, että se mitä Suomesta nostettiin ensimmäisenä esille, on nimenomaan sauna.
Lähde https://www.is.fi/asuminen/art-2000009024061.html
