Autonrengasliitto, poliisi ja Liikenneturva suorittivat yhdessä viikolla 37 rengasratsioita viidellä paikkakunnalla ja Iltalehti uutisoi aiheesta maanantaina 12. syyskuuta. Nyt Autonrengasliitto on julkaissut tiedotteessaan turvallisuuskampanjan tuloksia.
Ne ovat monella tapaa erikoista luettavaa. Erityisesti siksi, että renkaiden kunto on keskimääräisesti parantunut, mutta ongelmat ovat omituisia.
Parempikuntoisia renkaita
Viidellä vertailupaikkakunnalla tutkituista huonorenkaisia autoja oli vain 6,3 prosenttia, mikä on 1,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime vuoden tutkimuksissa.
– Ennen kampanjan alkua mietimme, vieläkö suomalaiskuskien rengaskunto voi parantua entisestään, ja kyllä se voi. Näyttää siltä, että viesti renkaiden merkityksestä turvallisuusvarusteena on saavuttanut autoilijat, sanoo Autonrengasliiton puheenjohtaja Jarmo Nuora tiedotteessa.
Edistystä on tapahtunut suuremmassa kuvassa valtavasti. Esimerkiksi vuonna 1997 Rengasratsiaan ajoi huonokuntoisilla renkailla peräti 24,4 prosenttia kuljettajista.
Rahaa roskiin
Urasyvyyden lisäksi Rengasratsiassa on tutkittu myös rengaspaineet. Positiivisena puolena renkaiden välisten paine-erojen pieneneminen on ollut jatkuva trendi.
– Keskeinen syy on se, että paineentunnistinjärjestelmät ajoneuvoissa ovat yleistyneet. Ajoneuvo ilmaisee itse, mikäli jossakin renkaassa paine poikkeaa auton yleisestä tasosta, sanoo Nuora.
Hämmennystä tuloksissa herättää sellaisten autojen suuri määrä, joiden kaikissa renkaissa paineet olivat selvästi vajaat.
Noin joka kymmenennen auton renkaissa painetta oli vain 1,4 – 2,0 baria. Suosituspaineet riippuvat ajoneuvon ja renkaan koosta, mutta pienissäkin autoissa suositellaan käytettäväksi vähintään noin 2,2 barin painetta.
Inflaatio ja kiristyneet polttoaineen hinnat antaisivat kuitenkin syyn kiinnittää asiaan huomiota, sillä se näkyy kukkarolla.
– Alhaiset rengaspaineet lisäävät polttoaineenkulutusta 3 – 6 prosenttia ja lyhentävät renkaan elinikää 25– 50 prosenttia. Oikeilla rengaspaineilla keskivertoautoilija voi säästää pelkästään polttoainekuluissa vähintään 15 euroa kuukaudessa, neuvoo Nuora.
Talvirenkaita kesällä
Aiempaa useampi kuljettaja ajaa Autonrengasliiton mukaan talvirenkailla myös kesällä.
Viime viikolla päättyneen Rengasratsia-turvallisuuskampanjan tarkastuksissa noin 5,6 prosenttia autoilijoista ajoi talvirenkailla. Osuus on peräti kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna.
– Alueellisesti talvirenkaita tuli vähiten vastaan Lapissa ja eniten etelässä. Kyse ei siis ole aikaisesta varautumisesta talveen. Talvirenkaat on haluttu ajaa loppuun kesällä, kertoo Nuora.
Laki sallii nastattomilla talvirenkailla eli niin sanotuilla kitkarenkailla ajamisen myös kesällä. Turvallisuussyistä näin ei kuitenkaan pitäisi tehdä, sillä talvirenkaat on suunniteltu talvea varten eivätkä toimi kesällä samoin.
– Kesäaikaan vetisellä tienpinnalla huonokuntoinenkin kesärengas on luotettavampi kuin uusi talvirengas. Kitkarenkailla jarrutusmatkat ja vesiliirron riski kesäaikana kasvavat huomattavasti, toteaa Nuora.
Lähde https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/2b5f5eea-0551-44b4-96f5-a7b236bf7897
