”Kaasuputki on puhtaasti ympäristökysymys” ja ”ikään kuin täällä olisi keksitty yksipäinen putki”, kommentoivat aikanaan ex-pääministerit Juha Sipilä (kesk) ja Paavo Lipponen (sd) Nord Stream -putkea.
Vielä 2010-luvun taitteessa ja vuosikymmenen lopullakin monet Suomen johtavat poliitikot pitivät Nord Stream -kaasuputkia ympäristökysymyksenä ja kiistivät, että kyse olisi turvallisuuspolitiikasta.
Olivatko he liian sinisilmäisiä? Kysymyksen voi Nord Stream -kaasuputkien epäiltyjen räjähdysten myötä hyvin esittää. Putkien massiivisia vuotoja epäillään sabotaasiksi. Useat eri asiantuntijat uskovat Venäjän olleen räjähdysten taustalla. Toisaalta varmuutta tekijästä tai motiivista ei ole, ja teorioita on muitakin.
Vanhat puheet nostettiin pian esiin, kun kaasuvuotojen vakavuus selvisi. Jo ennen räjähdyksiä nähtiin, miten Venäjä käyttää kaasua aseena Eurooppaa vastaan vastauksena lännen asettamille pakotteille.Suomalaispoliitikoista vahvimmat kytkökset Nord Stream -kaasuputkihankkeeseen on ollut Sdp:n entisellä pääministerillä Paavo Lipposella. Lipponen ja hänen kolme entistä avustajaansa lobbasivat hanketta vuosien ajan. Keväällä Lipponen oli haluton kommentoimaan asioita Iltalehdessä, eikä vastannut nytkään Talouselämän haastattelupyyntöön.
Lipposen konsulttiyhtiö Cosmopolis Oy on myös vuosien ajan takonut kovaa tulosta. Cosmopolis oli konsultoimassa sekä kiisteltyä Nord Streamia että Nord Stream 2:ta. Sittemmin konsultointi on päättynyt. Viime vuonna Lipposen firma teki ennätystuloksen: 369 000 euron liikevaihdolla 229 000 euroa voittoa. Liikevoittoprosentti oli 76. Tiedossa ei ole, kuinka iso osa rahoista on tullut kaasuputkikonsultoinnista. Julkisten tietojen perusteella Venäjän kaasuyhtiö, Nord Stream 2:n suurin omistaja Gazprom on kuitenkin ollut ainoa yhteistyökumppani, jonka asiakkuus jatkui keskeytyksettä ainakin viime kevääseen saakka.
Lipponen sanoi syksyllä 2009 Ylellä, että putken turvallisuuskysymysten esiin nostaminen on ollut löysää ja perustelematonta puhetta, josta suomalaiset muistavat vain putken Venäjän pään.
”Meillä keskustelua käydään ikään kuin täällä olisi keksitty yksipäinen putki. Siinä on kuitenkin myös Saksan pää”, Lipponen sanoi ja muistutti, että EU on siunannut hankkeen.
Tuolloin ex-pääministeri oli jo aloittanut työnsä konsultoinnin parissa. Vielä vuonna 2019 Lipponen oli sitä mieltä, että Suomessa esiintyy liikaa asenteellista Venäjä-vastaisuutta.
Entisiä pääministerejä samoilla linjoilla
Kaasuputkiasiaa eivät vuosina 2006–2012 halunneet politisoida myöskään tuon ajan ulkoministerit Erkki Tuomioja (sd) tai Alexander Stubb (kok), keskustan pääministeri Matti Vanhanen tai kokoomuksen Jyrki Katainen.
Jo 2009 valtioneuvoston julkaisemassa Suomen turvallisuuspoliittisessa selonteossa asia nähtiin ongelmalliseksi. Selonteossa todettiin, että Euroopan unionin jäsenmaiden riippuvuus Venäjästä energiantoimittajana on merkittävä. Tällä voi olla turvallisuuspoliittisia heijastusvaikutuksia myös Pohjois-Euroopassa, mikäli Venäjä käyttää energiavarantojaan poliittisen vaikuttamisen ja painostuksen välineenä, paperissa arvioitiin.
Vanhanen oli pääministerikaudellaan vakaasti sitä mieltä, että lupa Itämeren kaasuputken rakentamiselle Suomen talousalueella on puhtaasti ympäristöasia, ei turvallisuuspoliittinen.
”Hallituksesta tai poliittiselta puolelta kenelläkään ei ole lupa ohjata ympäristöviranomaisia millään tavalla”, Vanhanen sanoi lupaprosessista.
Ulkoministerikaudellaan 2008 Stubb sanoi, että kaasuputkea tulee katsoa ilmasto-, energia- ja ympäristökysymyksenä. Venäjän sotilaallinen läsnäolo Itämerellä lisääntyy, mikä Stubbin mukaan muuttaa turvallisuuspoliittista tilannetta, mutta ei sen vakautta, Stubb sanoi Ylellä.
”Euroopalle on hyvä, että meillä on vaihtoehtoisia energiankuljetusreittejä”, sanoi puolestaan kokoomuksen puheenjohtaja Katainen kesällä 2009.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja ei nähnyt vuonna 2012 uusia Itämeren kaasuputkihankkeita turvallisuuspoliittisena kysymyksenä. Hän kuitenkin tiesi, että kyse on Venäjää ja Länsi-Euroopan markkinoita yhdistävästä putkesta, joka luo yhteisen intressin eli keskinäistä riippuvuutta.
”Tiedän, että jossain halutaan nähdä tämä turvallisuuspoliittiseksi kysymykseksi, mutta sitähän se ei tietenkään ole.”
Saksalainen Uniper oli sijoittanut vuonna 2017 Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeeseen lähes miljardi euroa. Ruotsi ja Tanska olivat turvallisuuspoliittisten vaikutusten takia kriittisiä putkihanketta kohtaan, mutta Suomen linja oli toinen. Valtion pääomistama Fortum oli tuolloin ostamassa Uniperin nyt nähdyin seurauksin.
”Tähän kauppaan ei liity ulko- ja turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia. Se lähtee ihan yhtiön omista tarpeista, ja yhtiön hallitus on katsonut tämän tarpeelliseksi”, pääministeri Juha Sipilä (kesk) sanoi kaupasta MTV:llä.Hän kommentoi myös kaasuputkihanketta:”Se on edelleen Suomelle puhtaasti ympäristö- ja talousvesienkäyttölupakysymys.” Lähde:Te
