Sea Life -merimaailma muistetaan julkisuudessa erityisesti kuuluisasta, edesmenneestä Mikko Meriahvenesta, mutta akvaariossa on toinenkin eväkäs, jonka taustatarina on varsin voimallinen.
Tiikerilapamonni Mehmet tuli Helsinkiin nimittäin joukkoliikennevälineellä ja sen jälkeen taksilla.
Mehmet saapui Kuopion tai Joensuun seudulta junalla kahden muun kalan kanssa kuutisen vuotta sitten. Tuolloin merimaailmassa oli Superselviytyjät-näyttely, jonka keskiössä olivat niin sanotut elävät fossiilit eli kalat, jotka ovat muuttuneet vain vähän ajan saatossa.
Nyt noin 70–80 senttimetrin mittainen Mehmet saapui siis iltajunalla Itä-Suomesta ja paremman kyydin puuttuessa kalalle tilattiin taksikyyti juna-asemalta eteenpäin.
Jo tuolloin intendenttinä toiminut Markus Dernjatin kertoo olleensa hieman häkeltynyt, kun junan konduktööri soitti hänelle myöhään illalla ja kertoi, että hänelle on styroksilaatikossa kala.
Asianmukaisesti pakattu ja matkaan valmisteltu kala selviää helposti vuorokauden ajan puhtaassa vedessä, mikäli happea on riittävästi. Kuljetettavaa kalaa kannattaa paastottaa hetki, ettei se likaa omaa kuljetusvettään.
Taksimatka päätyi Sea lifen pihaan, jossa henkilökunta osasi jo odottaa uutta tulokasta.
Taksikuski oli kuitenkin järin kiinnostunut eriskummallisesta paketista ja halusi nähdä mitä erityiskuljetus pitää sisällään. Hän sai toimia kalan saattajana sekä osallistua paketin aukaisemiseen ennen karanteenitankkiin pääsemistä.
Taksikuski tokaisi kalan nähdessään, että sehän on kuin peiliin katsoisi, ja niinpä kala nimettiin Mehmetiksi.
Mehmet pääsi karanteenijakson jälkeen isoon, yli 20 tuhannen litran akvaarioon. Suureksi kasvavat kalat saavat isoon tankkiin päästessään kasvupyrähdyksen ja näin kävi myös Mehmetille.
Nyt Mehmet on arviolta 70–80 senttimetrin mittainen. Hyväkuntoinen kala saattaa elää vielä 10–15 vuotta. Vaikka kalalla on mainio ruokahalu, ei Dernjatin kuitenkaan usko, että kala hirveästi enää kasvaa.
– Vaikka Mehmet on hyvässä kunnossa, kalan kokoon ja eliniänodotteeseen vaikuttaa aina poikasena saatu ravinto ja siitä meillä ei ole tietoa lainkaan, kertoo Dernjatin.
Kalan lähtöpaikka tai edellinen omistaja eivät ole tiedossa. Saapuessaan kala oli muuten terve ja hyvässä kunnossa, mutta sen toisessa kiduskaaressa oli jokin vamma.
– Mehmetin leuka on jonkin verran epäsymmetrinen ja sen toinen kiduskaari on joskus vaurioitunut. Trauma on täysin parantunut, eikä se sinänsä haittaa kalan elämää.
Pieni epäsymmetrisyys voi olla peräisin jostain traumasta, tappelusta tai vain synnynnäinen vika.
Sea life ottaa vastaan kaloja
Aina silloin tällöin merimaailmaan ollaan yhteydessä ja sinne tarjotaan kaloja tai kilpikonnia.
– Valitettavasti emme aivan kaikkia pysty ottamaan vastaan, sillä resurssit ovat rajalliset, selventää Dernjatin.
Tuotavista ja vastaanotettavista eläimistä sovitaan aina etukäteen ja onneksi kaloja tai muita eläimiä ei tuoda ilman sopimista.
– Onneksi ei kaloja tai muita eläimiä ole vain dumpattu ovelle, sillä ne usein joudutaan lopettamaan, mies kertoo.
Vaikka julkisuudessa kaikkia kaloja ei olla nimetty, on useammalla kalalla henkilökunnan sisäisesti antamia nimiä.
– Eläintenhoitajat viettävät niiden kanssa paljon aikaa ja nimettyjä yksilöitä on ainakin 50, mutta nimet on käytössä pääosin vain talon sisällä.
Merimaailma Sea Life Helsingillä on tällä hetkellä yksi allas, johon on mahdollista sijoittaa kaloja, jotka eivät syystä tai toisesta mahtunut enää kotiakvaarioon. Etenkin monnien suuri koko yllättää monet.
Akvaariokala voi yllättää
Akvaariokalat ovat etenkin allergikoille miellyttäviä lemmikkejä. Kalat tuovat iloa päivään, ja alati liikkeessä olevat kalat ovat monen mielestä mukavaa katsottavaa.
Moni ei kuitenkaan ymmärrä aina kalaa ostaessa millainen vonkale kalasta voi kasvaa.
Moni akvaarion omistaja päätyykin valitettavasti hylkäämään hankkimansa lemmikin, mikäli kotiakvaario käykin liian pieneksi.
Aiemmin kaloja ostettiin pääsääntöisesti niihin erikoistuneista liikkeistä, jolloin ostajan kanssa oli mahdollista käydä läpi millaiseen akvaarioon tai perheeseen kala oli tarkoitus hankkia. Nettikaupan myötä kaloja on mahdollista tilata suoraan vaikka kotiovelle, eikä ostaja aina ole täysin tietoinen millaista lemmikkiä on hankkimassa.
Lähde https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fc5cfe43-1905-43be-984f-b42eaebd9297
