Venäläisten kiinteistökauppa kiihtyy Suomessa – uusissa kaupoissa erikoinen piirre

Kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa Ukrainaan, venäläisten Suomessa tekemissä kiinteistökaupoissa nähtiin pieni notkahdus, mutta sen jälkeen määrät ovat kiihtyneet.

Asiantuntija Joonas Laito puolustusministeriöstä kertoo, että tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä on hyväksytty 239 uutta kiinteistökauppaa.

Vuonna 2020 määrä oli 124 ja viime vuonna 217, joten käyrä on nouseva.

Laito huomauttaa, että on syytä huomioida myös ne tapaukset, joissa kaupantekoon ei tarvita lupaa. Esimerkiksi jos vanhemmat myyvät tai luovuttavat kiinteistön lapsilleen.

Erikoista uusissa kaupoissa on se, että nyt kiinteistöjä ostetaan entistä enemmän perhepiirin kesken.

Lue lisää: Selvitimme venäläisten kiinteistökaupat Pirkanmaalla 10 vuoden ajalta – Näin ostajien taustat selvitetään, lakiin halutaan tiukennuksia

Rajan sulkeminen vaikuttaa

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi viikonloppuna Aamulehdelle, että Suomi käytännössä pysäytti venäläisten kiinteistökaupat viime perjantaina rajan sulkemisella. Sen jälkeen ostetut kiinteistöt eivät enää tuo venäläisille oikeutta vierailla Suomessa omistamansa kiinteistön huollon ja korjausten vuoksi.

Ministeri tähdensi, että kiinteistön voi hankkia, mutta siellä ei pääse vierailemaan. Myös Haavisto kertoo, että venäläiset pilkkovat kiinteistö­omistuksiaan niin, että viisumin saannin helpottamiseksi niille saatiin useita omistajia.

Kauppojen määrä on ollut tarkassa syynissä vuodesta 2020 lähtien, jolloin kaikkien EU:n ulkopuolelta tulevien on pitänyt hakea kaupoille lupa puolustus­ministeriöstä. Uudistuksen on tarkoitus taata se, ettei kauppaan sisälly Suomen kannalta turvallisuus­poliittisia riskejä.

Puolustusministeriön mukaan hylkääviä päätöksiä ei ole tehty yhtään.

Kaikki vinkit tutkitaan

Puolustusministeriön Joonas Laiton mukaan venäläiset ovat ostaneet Suomesta melko vaatimattomia kiinteistöjä.

”Varsinkin Itä-Suomesta hankitaan vanhaa ja huonokuntoista rakennuskantaa. Jos venäläinen ostaja asuu jo maassa, hän ostaa yleensä tavallisen omakotitalon tai muun kiinteistön. Arvokkaita kauppoja on hyvin vähän.”

Ministeriöön tulee kansalaisilta paljon vinkkejä kiinteistökaupoista. Monia huolestuttaa, jos venäläiset omistavat kiinteistöjä esimerkiksi varuskuntien suoja-alueiden, varikkojen, tutka-asemien tai energian tuotantolaitosten läheltä. Kaikki vinkit käydään tarkasti läpi.

Laito on huomannut, että vinkin antaneilla termi ”välittömässä läheisyydessä” ei välttämättä merkitse ihan samaa kuin viranomaisilla.

Pakkolunastus mahdollista

Ministeriö seuraa aktiivisesti muutamaa kohdetta. Laito ei voi kertoa yksityiskohdista enempää. Lisäksi on joukko kohteita, jotka ovat kyllä seurannassa, mutta eivät niin tehokkaassa kuin edellä mainitut.

Kun hyökkäyssota alkoi, vinkkejä tulvi ministeriöön. ”Silloin niitä tuli useampi viikossa.” Nyt tilanne on rauhoittunut, mutta Laito korostaa sitä, että kaikki tutkitaan. Joskus tutkinnan tulos on ollut se, ettei vinkin kohteena ollut kiinteistö ole venäläis­omistuksessa lainkaan.

Venäläisten kaupat sitovat työvoimaa. Laiton mukaan se on kokopäivätyötä, vaikka muitakin töitä toki on ministeriön kiinteistö- ja ympäristöyksikössä.

Kiinteistökaupoissa on tietynlaiset riskinsä, sillä niin kuin Laito huomauttaa, kukaan ei voi vedenpitävästi kaupanteon hetkellä sanoa, mitä myydyssä kiinteistössä tulevaisuudessa tapahtuu.

”Jos havaitaan, että kiinteistössä on jotakin sellaista toimintaa, mikä uhkaisi maanpuolustustamme, kiinteistö voidaan pakkolunastaa.”

Venäläiset ovat kuitenkin vain yksi ryhmä, joka hankkii kiinteistöjä EU:n ulkopuolelta. Muidenkin maiden kansalaisten tekemät kiinteistökaupat ovat nousussa. Kauppaa tehdään nyt muun muassa brittien, sveitsiläisten, yhdysvaltalaisten ja vietnamilaisten kanssa.

Ministeriössä seurataan nyt tarkasti, miten korkotason nousu ja energian hinta vaikuttavat tuleviin kauppamääriin.

”Tuli sieltä mitä tahansa, myös sellaista, jota emme ole voineet ennakoida, niin selviämme”, rauhoittelee Aalto-yliopiston kyberprofessori Jarno Limnell. Kuva: Rio Gandara /Sanoman Arkisto

Professori Limnéll: seurataan entistä tiukemmin

Kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta on tyytyväinen siihen, että venäläisten kiinteistökaupat ovat nykyisin luvanvaraisia.

Hänen mukaansa tilanne on muuttunut 2010-lukuun verrattuna paremmaksi, kun kauppoja seurataan ja niihin on saatava lupa. ”Puolustusministeriössä suhtaudutaan niihin vakavasti.”

Limnéll arvioi, että Venäjän helmikuisen hyökkäyksen jälkeen kiinteistökauppoja seurataan entistä tiukemmin. Se on myös ulospäin selkeä viesti siitä, ettei kiinteistöjä voi enää hankkia samalla tavalla kuin ennen.

”Valppaana pitää olla”

Limnéll on varoittanut hybridi­vaikuttamisesta usein jo paljon ennen Ukrainan sotaa. ”Jos Suomessa on ollut aiemmin sinisilmäisyyttä hybridivaikuttamisen mahdollisuuksiin, niin toivon, että se on karissut viimeisen puolen vuoden aikana.”

Hän viittaa Nord Stream -kaasuputkien vuotoihin, joita tutkitaan törkeinä sabotaaseina. Hänen mukaansa vuodot kertovat siitä, että itänaapuri voi tehdä mitä vain.

Samalla Limnéll korostaa, etteivät teot anna aihetta hysteriaan Suomessa, vaikka hän ymmärtää kansalaisten pelon. ”Valppaana pitää olla niin kuin olemmekin. Kiinteistöomistuksia on hyvä seurata samoin kuin sitä materiaalia, jota niissä mahdollisesti on, ja jota voitaisiin käyttää meitä vastaan.”

Limnéll on niin ikään huomannut, että kansalaiset ovat hyvin aktiivisia seuratessaan venäläisten maa- ja kiinteistökauppoja. Hänen mukaansa se on terve ilmiö, jonka voi liittää suomalaisten korkeaan maanpuolustustahtoon.

Ei pelata Kremlin maaliin

Moni pohtii, millaisia Venäjän vaikuttamisyrityksiä voi vielä olla luvassa. Professori Jarno Limnéll on varovainen erilaisten skenaarioiden kanssa. Hän muistuttaa, että Kremlin tyyliin kuuluvat hämmentäminen ja pelottelu.

Kun Suomessa käytetään palstatilaa siihen, mitä kaikkea kieroa ja ikävää Venäjältä voi olla tulossa, pelataan Limnéllin mukaan suoraan Venäjän ”informaatio­vaikuttamisen maaliin”. Liiallinen informaatiotulva voi synnyttää lisää pelkoa myös Suomessa.

Hänellä on kuitenkin rauhoittava viesti suomalaisille: ”Tuli sieltä mitä tahansa, myös sellaista, jota emme ole voineet ennakoida, niin selviämme.”

Limnéll tiivistää, että Suomessa osataan pitää pää kylmänä. Viranomaisilla on käytössä vaihtoehtoisia tapoja, joilla vastataan vaikuttamisyrityksiin. Hän sanoo Suomen varautumisasteen olevan hyvin tiedossa rajojen ulkopuolella. Tämä voi hillitä vaikuttamisyrityksiä.”Eikä sovi unohtaa suomalaisten hyvää yhteishenkeä.”  Lähde:Aamulehti