Venäjän sabotaasi-iskujen uhka suomalaista energiainfrastruktuuria kohtaan on kasvanut merkittävästi. Näin arvioivat Ilta-Sanomien haastattelemat asiantuntijat ja poliitikot.
ISKUJA voisi tapahtua merellä, mutta yhtä hyvin Suomen rajojen sisäpuolella.
– Se uhka on relevantti, linjaa pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö kenraalimajuri evp. Pekka Toveri.
Suomessa asuvat tai majailevat venäläiset ”agentit” saattaisivat valmistella Nord Stream -kaasuputkiräjäytysten tapaisia energiaiskuja venäläisomisteisissa kiinteistöissään. Niiden sijainneista ja omistuksista Ilta-Sanomat on alkukesästä lähtien julkaissut useita selvityksiä.
TOVERIN mukaan Venäjä käy tiukkaa energiasotaa koko länttä vastaan.
Entinen tiedustelupäällikkö on vakuuttunut, että Venäjä on vuosien varrella hankkinut Suomesta maa- ja kiinteistökohteita myös strategisessa mielessä – sellaisiakin, joita se voisi käyttää hyväkseen kriisitilanteessa.
Pekka Toveri.
– Pääosassa venäläisten Suomesta hankkimissa kiinteistökaupoissa tarkoitusperä on ollut viaton. Muun muassa mökkejä on hankittu, koska Suomi on koettu turvalliseksi, siistiksi ja järjestykseltään lailliseksi valtioksi. Toiseksi venäläiset ovat hankkineet Suomesta kiinteistöjä pestäkseen rahaa ja kolmanneksi saatuaan niihin liittyviä valtiollisia toimeksiantoja, Toveri ruotii.
– Kahden jälkimmäisen syyn erottaminen on usein haastavaa, koska Venäjän turvallisuuspalvelu FSB on usein käyttänyt rikollisia tai liikemiehiä hyödykseen eri toiminnoissaan.
Toverin mielestä Venäjän tiedustelukoneisto on rakennettu Neuvostoliiton perinnölle.
– FSB on valmistellut Venäjän sotilaallisia operaatioita eri maissa samalla tavalla kuin KGB Neuvostoliiton aikaan. Näissä kohdemaissa venäläisiä on esimerkiksi soluttautunut osaksi yhteiskuntaa, ja venäläisten omistamissa turvataloissa tai maastoissa mahdollisia tulevia iskuja on sitten harjoiteltu, Toveri kertoo.
– Venäläiset ovat usein pyrkineet hankkimaan rakennuksia nimenomaan strategisesti tärkeiltä paikoilta. Niissä heillä on ollut myös vakoilu- ja tiedustelutoimintaa.
Turun saaristo on ollut venäläisten kiinteistösijoittajien suosiossa.
IS perehtyi keväällä muutaman keskisuomalaisen miehen kasaamaan ainutlaatuiseen tiedostoon. Se sisältää valtavasti tietoa erityisesti venäläisten 2000-luvulla Suomessa tekemistä maa- ja kiinteistökaupoista, joissa epäillään strategisia ulottuvuuksia.
IS hankki tietoa kohteista myös muista lähteistä ja uutisoi kesäkuussa Vladimir Putinia lähellä olevien venäläisliikemiesten Suomessa tekemistä kiinteistökaupoista sekä esitteli heinäkuussa niin sanotun oligarkkirannikon.
IS:n tuoreessa selvityksessä tuodaan karttagrafiikalla esiin eri lentokenttien lähellä sijaitsevia kohteita, joita on vuosien varrella ollut venäläisten omistuksessa.
Osassa niistä omistusjärjestelyt ovat sittemmin menneet uusiksi, mutta kuten puolustusministeriö ja Supo IS:lle aiemmin linjasivat, venäläiset saattoivat jo ehtiä käyttää kohteita strategisessa mielessä hyödykseen – vähintäänkin tiedustelu- ja vakoilumielessä.
YKSI kriittisenä pidetty kohde löytyy Pirkkalasta Tampereen kupeesta. Siellä venäläisomistuksessa on kiinteistö, joka sijaitsee suoraan lentokoneiden lähestymislinjalla.
Kuopion Rissalassa puolestaan venäläisomistuksessa oli aikansa kiinteistö, joka sijaitsi niin ikään koneiden lähestymislinjan välittömässä läheisyydessä, ja lisäksi aivan kallionalaisten rakenteiden välittömässä tuntumassa.
Nyt kohde on Suomen valtion omistuksessa. Metsähallitus osti kohteen marraskuussa 2018 puolustustarkoituksiin Puolustusvoimien toimeksiannosta Rissalan alueen kehittämiseksi.
Hornet-hävittäjä Rissalan lentokentällä 2017.
Kiinteistökaupan yksityiskohtaiset perustelut eivät ole julkisia, mutta puolustusministeriön kiinteistö- ja ympäristöyksikön erityisasiantuntija Sami Heikkilä kertoo siitä näin:
– Kiinteistön omistajan kansalaisuus on ollut Puolustusvoimien tiedossa hankintapäätöstä tehtäessä, ja se on todennäköisesti osaltaan myös vaikuttanut siihen, Heikkilä sanoo.
Toveri puolestaan sanoo, että Venäjän tapa rakentaa vakoilu- ja tiedustelualustaa vieraaseen valtioon noudattelee samaa kaavaa kuin Neuvostoliiton aikaan.
– Siinä ajattelussa erityisesti lentokenttien ja Puolustusvoimien alueiden lähellä olevilla kiinteistöillä on ollut keskeinen rooli, Toveri sanoo.
TIEDUSTELUASIOIHIN jo vuosikymmenten ajan perehtynyt Toveri tuo esiin myös toisenlaisen tiedusteluesimerkin, entisen Itä-Saksan eli DDR:n ajoilta.
– Useat DDR:n panssariarmeijan komentajat naamioituivat rekkakuskeiksi ja jalkautuivat Länsi-Saksaan tekemään muun muassa maastotiedustelua. On hyvinkin mahdollista, että venäläiset ovat sittemmin tehneet samanhenkistä toimintaa myös Suomessa.
– Puolustusvoimissa ja muista Suomen turvallisuudesta vastaavissa instansseissa venäläisten erikoiset maa- ja kiinteistökaupat pantiin merkille jo varhain 2000-luvulla, mutta poliittisessa genressä niihin on alettu kiinnittämään huomiota vasta muutaman viime vuoden aikana, Toveri sanoo.
Puolustusministerinä 2015–2019 toiminutta Jussi Niinistöä on pidetty yhtenä poikkeustapauksena.
Jussi Niinistö toimi puolustusministerinä 2015–19.
Hän alkoi epäillä joidenkin venäläisten maa- ja kiinteistökauppojen todellisia tarkoitusperiä jo 2010-luvun alkuvaiheessa ja ajoi sittemmin ministerinä tiukasti lakiuudistusta, joka toi valtiolle etuosto-oikeuden (1.1.2020) strategisesti arveluttaviin kohteisiin.
– Venäläiset saattavat hyödyntää Suomessa omistamiaan kiinteistöjä mahdollisia sabotaasi-iskujaan varten. Nord Stream -putkien räjäytykset olivat varoittava esimerkki, niiden kohdalla Ilkka Remeksen romaanitkin kalpenevat, Niinistö, Kannuksen nykyinen kaupunginjohtaja, sanoo nyt.
STRATEGISESTI arveluttaviksi kohteiksi katsotaan yleensä ne tyhjillään ja toimettomana olevat kiinteistöt, jotka sijaitsevat silmiinpistävän systemaattisesti sotilaslentokenttien tai puolustusvoimien alueiden ja laitteiston läheisyydessä sekä Suomelle elintärkeiden infrastruktuurien solmupisteiden kohdilla.
Monesti näiden kiinteistöjen omistuksiin liittyvät yritykset vaikuttavat kulissifirmoilta, ja kohteiden ostajina on Venäjän ylimpään hallintoon linkittyviä henkilöitä, joilla on voimakas tarve salata ja piilottaa kohteitaan.
Vuosien varrella epäiltyjen kohteiden listalle on kuulunut myös energiainfran kannalta erityisen kriittinen kohde, yksi Olkiluodon ydinvoimalan lähellä sijaitseva rakennus.
Siihen mahdollisesti liittyvästä turvallisuusuhasta ei kuitenkaan ole saatu näyttöä.
Selkeäksi riskikohteeksi lasketaan Nesteen Porvoon-jalostamo, koska Putinin lähipiiriin kuuluvan Boris Rotenbergin mökki sijaitsee vain noin kilometrin päässä jalostamosta, sen suojavyöhykkeellä. Lisäksi mökin vierellä on jalostamon sähkönjakelukenttä sekä muuntamot.
– Venäjä on jo näyttänyt, että se kykenee tekemään energiainfraan kohdistuvia tai muunlaisia sabotaasi-iskuja eri valtioiden rajojen sisäpuolella – kuten esimerkiksi Tshekissä. Meidän on varauduttava siihen, että Venäjä ajattelee samalla tavalla myös Suomen kohdalla, Toveri painottaa.
Myös Euroopan hybridiosaamiskeskuksen johtaja Jukka Savolainen puhui A-studiossa tiukkaan sävyyn Suomen energiainfraan liittyvistä uhista. Nyt samaan kuoroon liittyy Jussi Niinistö.
Hän korostaa Venäjän yrittävän nyt horjuttaa kaikin mahdollisin tavoin Euroopan energiataloutta.
– Elämme vaarallisia aikoja. Mikäli Putin ilmoittaa käyvänsä sotaa länttä eikä ainoastaan Ukrainaa vastaan, meidän on Suomessakin syytä varautua siihen, että Venäjä yrittää vaikeuttaa esimerkiksi veden, lämmön ja muun energian saantiamme iskemällä niiden kannalta kriittisiin kohteisiin, Niinistö sanoo.
Porkkalan läheisyydessä Upinniemessä sijaitsee Suomenlahden meripuolustusalueen päätukikohta ja varuskunta. Sekä venäläiset liikemiehet että Venäjän federaatio ovat hakeutuneet niiden liepeille.
SUPO varoitti hämäristä kiinteistökaupoista lausunnossaan eduskunnan hallintovaliokunnalle vuonna 2016. Lausunnossa todettiin, että venäläisten Suomessa tekemissä maakaupoissa ”havaitaan jatkuvasti toimenpiteitä, joilla valmistaudutaan kriisitilanteessa vaikuttamiseen”.
Supon arvion mukaan Suomessa oli ”nukkuvia venäläisiä agentteja”, jotka voisivat käyttää omistamiaan rakennuksia kriisitilanteessa eri tarkoituksiin – vaikkapa iskuihin energiakohteita vastaan.
– Vieraan valtion lukuun toimiva maanomistaja voi rakentaa kiinteistölleen rakennelmia, joita vieras valtio voisi kriisitilanteessa hyödyntää esimerkiksi liikenneväylien sulkemisessa tai tunnuksettomien joukkojen majoittamisessa, Suposta arvioitiin IS:lle kesällä.
Ennen itärajan sulkemista Suomeen pyrki useita venäläisiä kutsuntaikäisiä miehiä, mikä herätti epäilyksiä ”vihreistä miehistä”.
– Suojelupoliisi arvioi, että kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuva tiedustelun ja vaikuttamisen uhka on kohonnut sekä fyysisessä että kyberympäristössä Venäjän hyökkäyssodan sekä Suomen Nato-jäsenyysprosessin myötä, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) sanoo.
– Olemme Suomessa kiristäneet kriittisen infrastruktuurimme valvontaa ja varautuneet erilaisiin vaikutusyrityksiin. Tarkemmin siitä, mitä teemme, ei kuitenkaan ole syytä kertoa julkisuuteen.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) painottaa IS:lle, ettei energiakohteiden valvontaa saa millään aukottomaksi.
– Olemme nyt tilanteessa, josta oli selkeitä ennusmerkkejä näkyvissä jo kymmenen vuotta sitten. Silloin riskipuheita ei uskottu. Suomessa oltiin liian sinisilmäisiä, Halla-aho summaa.
Lähde https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009109233.html
