Virtavesien ahdinkoa helpottaisi, jos Heinäveden Palokki vapautettaisiin kahleista.
“Todella hieno luonto- ja kalastuskohde odottaa vapautumistaan Itä-Suomessa”, toteaa maakuntaneuvos Matti Viialainen.
Hän luovutti juuri selvitysmiehenä raportin, jossa käydään läpi Heinäveden Palokin kahdeksan kosken ja vanhan jokiuoman ennallistaminen. Raportin tilaajat ovat Heinäveden ja Tuusniemen kunnat.
Outokumpu Oy patosi Palokin kosket sähköntuotantoon vuonna 1961. Ennen sieltä saatiin niin hienoja lohikalasaaliita, että maine kiiri ulkomaille asti. Lehdet kirjoittivat kalastajien eldoradosta jo 1800-luvun alussa.
Viialainen esittää nyt koskien vapauttamista kokonaan. Voimataloudelliseen merkitykseen verrattuna koskien palauttamisesta saatava hyöty Itä-Suomen elinvoimalle ja luonnon monimuotoisuudelle on suurempi. Raportti kerää myönteistä palautetta.
“Sekä taimen että lohi saisivat luontaista kutualuetta jopa 30 hehtaaria kosket vapauttamalla. Vaelluskalojen sukupuuttoriski pienenisi.”
Itärajan sulkeutuessa Itä-Suomi tarvitsee uutta elinvoimaa. Viialainen korostaa, että Vuoksen vesistön kalakantojen elvyttäminen sekä komean koskimaiseman palauttaminen Palokissa olisi merkittävä ympäristöteko ja vahvistaisi aluetaloutta edistämällä matkailua ja luonnon virkistyskäyttöä.
“Luonto-ja kalastusmatkailu on iso mahdollisuus Palokissa.”
Viialainen ei lämpene padon omistajan ratkaisulle, jossa padot säilytettäisiin pyrkien jotenkin huomioimaan myös vaelluskalat. Hän muistuttaa, että tänä kesänä Rautjärven Hiitolanjoella, jonka alin pato purettiin 2021, havaittiin jopa 200 kappaletta lohen ja taimen poikasta aarilla.
”Pielisjoen Laurinvirralla, jossa PKS teki osin yhteiskunnan tuella 5–7 hehtaaria poikastuotantoaluetta uuden voimalan alapuolelle, ei löydetty valitettavasti kuin yksi järvilohen poikanen ja vain seitsemän järvitaimen jokipoikasta. Ero vapaiden koskien ja padotun välillä näyttää siis olevan todella huomattava.”
Luonnonvarakeskuksen taloustieteilijä Antti Iho pohtii asiaa yleisesti.
”Taloustieteessä ajatellaan että niukkuus luo arvoa. Teemme nyt päätöksiä, joiden vaikutukset alkavat seuraavalla vuosikymmenellä. Ja sen takia meidän tulee kysyä itseltämme, kumpi on 2030-luvulta eteenpäin niukempaa: luonto vai sähkö”, Iho toteaa.
1 Palokki
Vuoksen vesistön lohen ja taimenen tila on kriittinen, joten luontaisen kierron palauttaminen olisi välttämätöntä. Palokki-raportin mukaan parhaiten tarkoitukseen soveltuvat huomattavan poikastuotannon pinta-alan ja vesimäärän ansiosta Heinävedellä sijaitsevat kosket. “Kokonaan vapaa Palokki on selvästi paras vaihtoehto sekä lohikalojen että matkailun ja alueen virkistyskäytön kannalta.” Raportin visiossa luodaan vapaiden koskien matkailukohde ja nostetaan samalla koko Saimaan kalastusmatkailu uudelle tasolle neljän maakunnan alueella.
2 Vaihtoehto?
Palokin voimala rakennettiin Outokummun nyt jo suljetun kaivoksen tarpeisiin vuonna 1961. Voimalaitoksen koneiston uusinta on ajankohtainen vuonna 2025. Tuotannollistekniset-, kalabiologiset- ja ympäristöselvitykset valmistuivat vuodenvaihteessa. Kyseessä on pienvoimala eli teholtaan alle 10 MW. Voimalan nykyään omistava PKS esittää Palokkiin ratkaisua, joka sillä on käytössä Kuurnan voimalaitoksessa Pielisjoessa.
3 Tilanne
WWF korostaa, että Palokinkosket ovat arvokkaammat vapaina kuin kahlittuna. Ohjelmajohtaja Sampsa Vilhusen mukaan nykyään ymmärretään Palokin patoamisen katastrofaaliset vaikutukset Saimaan kalakannoille. ”Emme missään nimessä voi olla 60 vuotta padon rakentamisen jälkeen, edelleen tekemässä päätöstä Palokinkoskien patoamisesta taas seuraavaksi 60 vuodeksi. Turbiinien uusiminen nimittäin tarkoittaisi juurikin tätä. Nyt valtionkin tulee jo puuttua tähän, jos yhtiöllä ei ymmärrystä Saimaan luonnolle löytyisi, mihin en jaksa uskoa. Toivon järjen ja hyvän tahdon tässä nyt voittavan PKS:n omistajien keskuudessa”. Lähde: KL
