Alueelle saapuva uusi eliölaji voi vaarantaa koko ekosysteemin. Suomeen saapuvat vieraslajit voivat levitä räjähdysmäisesti, minkä vuoksi monet halutaan kitkeä pois ennen kuin ne saavat jalansijaa alueella. Toisaalta, tulokaslajit voivat olla esimerkiksi metsästyksen kannalta positiivinenkin asia.
Alle listatut lajit ovat levittäytyneet Suomeen paljolti leudontuvien talvien takia, mutta osa on saapunut tänne ilmastoon liittymättömistä syistä ihmisten tai kauppatavaran mukana.
Tulokas- vai vieraslaji
Puhuttaessa Suomeen saapuvista uusista eläin- ja eliölajeista, on tärkeää huomata ero vieraslajin ja tulokaslajin välillä.
Vieraslaji tarkoittaa eläintä tai eliötä, jonka ihminen on tuonut alueelle ja joka ei olisi itse kyennyt taittamaan matkaa maantieteellisten esteiden, kuten vuoriston tai valtameren, takia.
Tulokaslajilla taas viitataan eliöihin, jotka ovat saapuneet Suomeen omin voimin, ilman ihmisen avustusta.
Kultasakaali
Kultasakaali on suden serkku. Se on kettua suurempi, mutta selvästi sutta pienempi kultaturkkinen koiraeläin. Ensimmäinen varmistettu kultasakaalihavainto tehtiin Suomessa vuonna 2018. Tämän jälkeen varmistettuja havaintoja on saatu seitsemän.
Havainnot on kirjattu eri puolilla Suomea.
Suomeen saapuneet sakaalit ovat saapuneet omin jaloin luultavasti Virosta, jossa sakaalit alkoivat pesiä vuonna 2012. Siellä kanta on kasvanut nopeasti. Vähälumisten talvien yleistyessä sakaalien levittäytyminen Suomeen helpottuu, sillä ne eivät ole sopeutuneet kahlaamaan hangessa, kuten esimerkiksi ketut tai sudet. Tällä hetkellä Suomessa ei tiedettävästi ole pesiviä sakaaleita.
Suomessa sakaalia ei saa tällä hetkellä metsästää. Se itse kuitenkin metsästää kaikkea myyristä metsäkauriisiin ja voi mahdollisesti tappaa myös lampaita, mutta tilastoja tästä ei ole. Jos kultasakaali yleistyy, saattaa siitä tulla Suomessakin riistalaji.
Havuparikas
Tämä sieni voi aiheuttaa männyille vaarallista etelänversosurmaa. Sieni itsessään ei ole puulle haitallinen, mutta ympäristön muutokset voivat aiheuttaa taudin kehittymisen. Ympäristötekijöitä, jotka voivat tehdä havuparikkaasta patogeenisen, eli tautia aiheuttavan, ovat muun muassa tavallista lämpimämmät talvet, runsastuneet raekuurot ja isäntäpuun altistuminen sitä lahottavalle juurikäävälle.
Suomessa havuparikas havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2015 ja ensimmäinen etelänversosurma havainto tehtiin kesällä 2021. Havuparikkaan alkuperää ei tiedetä, mutta arvellaan, että se on tullut Suomeen jonkin isäntäkasvin mukana.
Vesihome
Homehtunut kala harhailee joessa päämäärättömästi. Kyseessä on zombielohi eli vesihomeeseen sairastunut kala.
Vesihome on leväsieni, jota esiintyy makeissa vesissä. Kaikki vesihomeet eivät ole kaloille haitallisia. Haitallinen home kuitenkin infektoi kaloja, joilla yleiskunto tai vastustuskyky on valmiiksi heikko stressin, sairauden tai esimerkiksi kalastusvälineen aiheuttaman vaurion takia.
Luonnossa etenkin lohikalat ovat homeelle alttiita, mutta kasvatuslaitoksissa sitä on havaittu myös esimerkiksi kuhalla ja ahvenella.
Vuodesta 2014 alkaen homeisia kaloja on raportoitu enenevissä määrin. Tähän vaikuttavat etenkin syksyn ja kevään pidentyminen, sillä vesihome lisääntyy nopeasti viileässä 5–15 asteisessa vedessä.
Kyttyrälohi
Tämä ärjy lohi kymmenkertaisti kantansa kahdessa vuodessa. Alunperin kyttyrälohi istutettiin Neuvostoliiton toimesta Kuolan niemimaalle 50-luvulla, mutta sen levinneisyys ja lukumäärä räjähti äkisti Pohjois-Atlantilla vuonna 2017.
Kyttyrälohi nousee jokiin joka toinen vuosi, joten parittomien vuosien kannat ovat suurempia kuin parillisten. Vuonna 2019 Tenojoella laskettiin noin 5000 yksilöä. Seuraavana nousuvuotena, 2021, niitä oli 50 000. Kannan tulevaisuus on kysymysmerkki.
Venäjällä kyttyrälohen levinneisyyttä ei nähdä ongelmana, mutta Norjassa se on jo luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. Suomessa tarkkaillaan, kuinka laji vaikuttaa muihin kaloihin. Toistaiseksi taudit ja loiset ovat samat kuin muillakin lohikaloilla.
Muita vieraskaloja Suomeen on saapunut viime vuosina ihmisten toimesta, kun tänne kuulumattomia kaloja on vapautettu luontoon. Tällaisia vieraslajeja ovat esimerkiksi aurinkoahven ja rohmutokko.
Lähde https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ac7d832b-2c79-4064-806c-f3399208ce20
