Kotka Svenska Samskolanissa opiskellaan ruotsiksi, mutta monet oppilaat puhuvat keskenään suomea. Täällä kaksikielisyys on vahvasti läsnä.
Kotka Svenska Samskolanin alakoululaiset Stella Brenner, Aurora Mikkonen ja Christopher Kosonen puhuvat sujuvasti sekä ruotsia että suomea. Koulussa opiskellaan ruotsiksi, ja kotona puhutaan sekä ruotsia että suomea – joissain perheissä jopa useampaakin kieltä, kuten englantia.
Heidän mielestään parasta ruotsinkielisyydessä on se, että voi opettaa muita.
– Toisia voi opettaa, ja se on kivaa, sanoo Aurora Mikkonen, joka on Kotka Svenska Samskolanin toisella luokalla.
Stella Brennerillä on käytönnän esimerkki ruotsin kielen opettamisesta.
– Kaverini, joka on suomenkielisessä koulussa, sai kympin ruotsin kokeesta, koska minä olin opettanut häntä niin hyvin. Hän oli vain oppinut asioita, kuten ”laita ovi kiinni” ja ”ole hiljaa”, muttei mitään tärkeitä asioita.
Lasten mielestä tärkeitä asioita uuden kielen oppimisessa on, että pystyy vastaamaan ”kyllä”, ”ei” tai ”ehkä”, kun joku kysyy kysymyksen.
– Sellaiset tavalliset sanat kuten ja (kyllä), nej (ei) ja kanske (ehkä) voisi oppia aluksi. Tärkeitä sanoja on myös vän (ystävä) ja kompis (kaveri), sanoo kolmosluokkalainen Brenner.
Lukiolaiset haluavat puhua enemmän ruotsia
Kotkan ruotsinkielisessä koulussa ovat peruskoulun luokat 1–9 sekä lukio. Kotkan kaupungin reilusta 50 000 asukkaasta vain yksi prosentti ilmoittaa äidinkielekseen ruotsin. Oppilaita kouluun tuleekin useasta eri kunnasta lähiseudulta.
Lukion ensimmäisellä luokalla opiskeleva Sabina Forsström on kotoisin Kouvolasta, jossa hän tuskin koskaan kuulee ruotsia.
– On tottunut siihen, että ruotsia ei kuule. Olisihan se erikoista kuulla omaa äidinkieltään sellaisessa kaupungissa, jossa ei normaalisti puhuta ruotsia.
Ellen Riihimäki on kotoisin Pyhtäältä.
– Se on kaksikielinen kunta, ja välillä siellä kuulee ruotsia, mutta aika vähän. Kyllä se kouluun painottuu, kertoo Ellen Riihimäki.
Kaikki kolme sanovat, että opiskelu ruotsiksi on luontevaa, ja ruotsinkielisistä opinnoista voi olla hyötyä.
– Ruotsin kieli antaa vahvan pohjan englannin ja saksan kielen opiskelemiselle, sanoo Riihimäki.
– Työelämässäkin on avuksi, että osaa montaa kieltä. Ei siinä mutta kuin hyvää ole, sanoo Jessica Nygård.
Kolmikko kertoo, että ruotsia puhutaan lähinnä ruotsinkielisten sukulaisten kanssa ja koulussa – mutta sielläkin kavereiden kesken kaikki kolme puhuvat suomea. Kenties tästä syystä kirjoittaminen voi välillä tuntua köyhältä.
– Meidän pitäisi kai puhua ruotsia keskenämme, jotta sanavarasto laajenisi, Riihimäki sanoo.
Kotka kärjessä lukiovertailuissa
Kotka Svenska Samskolan on menestynyt hyvin ylioppilaskirjoituksissa useampana vuonna. Viime keväänä koulu oli paras kaikista Suomen pienlukioista.
Äidinkielenopettaja Sophie Lindström sanoo, että suomen kielen läsnäolo näkyy äidinkielessä.
– Kun oppilaat ovat käyneet läpi pilkkusääntöjä suomen tunnilla, pilkkuja ilmestyy yhtäkkiä liikaa myös ruotsinkielisiin teksteihin. Joskus tulee erikoisia käännöksiä, kun esimerkiksi sananlaskun kääntäminen ei toimi. Mutta äidinkielessä ei näy pelkästään suomen kieli, vaan myös ruotsin kielen murteet sekä englanti.
Lindströmin mukaan hienot saavutukset ylioppilaskirjoituksissa eivät kenties liity niin paljon kieleen, vaan enemmän siihen, että koulu on pieni.
– Meillä on pienet ryhmät, joten opetus on yksilöllistä ja opettaja näkee helpommin, jos tarvitaan tukea, kertoo Kotka Svenska Samskolan opettaja Sophie Lindtröm.
Lähde https://yle.fi/uutiset/74-20003516
