Suomussalmella kisataan siitä, kuka tappaa eniten pienpetoja – eläinfilosofilta täystyrmäys

Suomussalmella marraskuussa järjestettävät ”pienpetojen SM-kisat” ovat saaneet eläinsuojelijat hämmästelemään.

Yksi asian sosiaalisessa mediassa esille nostaneista on Turun yliopiston eläin- ja ympäristöetiikan dosentti Elisa Aaltola. Aaltolan postaukset eri kanavissa ovat saaneet satoja kommentteja.

Pienpetojen SM-kisoissa on tarkoitus 20 joukkueen voimin metsästää muutaman päivän ajan kettuja, supikoiria, minkkejä, näätiä ja mäyriä. Joukkue saa yhden ”pisteen” jokaista tapettua eläintä kohtaan. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta kun vastaavia kilpailuja järjestetään, vaan niin Suomussalmella kuin muuallakin Suomessa on järjestetty samanlaisia eritasoisia kilpailuja aiempina vuosinakin.

Iltalehti tavoitti kilpailun järjestäjän Jarmo Heikkisen Jarmon Eräpalveluista, mutta hän ei halunnut kommentoida asiaa millään tavalla.

Yksi “kisan” lajeista on supikoira. AOP/ALAMY

Kunnioituksen periaate

Elisa Aaltola nostaa esille kaksi ongelmallista seikkaa kyseisissä kilpailuissa.

– Eläinten tappamisen viihteellistäminen on todella ongelmallista. Eläimiä tulisi kohdella kunnioittaen, myös silloin kun niitä metsästetään. Tämä on aika minimaalinen pyyntö, Aaltola toteaa.

Toinen asia Aaltolan mukaan on, että eläinten kärsimystä tulisi myös minimoida, jos niitä haluaa metsästää.

– Tässä kilpailussa käytetään myös luolapyyntiä, johon liittyy erityisen paljon eettisiä ongelmia. Siinä koirat päästetään mäyrien, kettujen tai supikoirien pesimäonkaloihin. Mäyrät ovat jo tähän aikaan talviunilla, ja koirat hätyyttävät ja raatelevat unessa olleita eläimiä jopa tuntikausien ajan. Tässä aiheutuu turhaa kärsimystä sekä koirille että metsästettävälle eläimelle, Aaltola kertoo.

Elisa Aaltola näkee myös ongelmia kalastus- ja pilkkikilpailuissa: ”On päättelyvirhe vedota yhteen ongelmalliseen asiaan oikeutuksena toiselle huonolle asialle. Eläinjärjestöt ja jotkut viranomaiset ovat jo kritisoineet sitä, että kaloja haaskataan ja jätetään kitumaan jäälle pilkkikilpailuissa” RONI LEHTI

Metsästettävistä lajeista minkki ja supikoira ovat ”haitallisia vieraslajeja”. Aaltola korostaa, että myös näihin eläimiin pätee kunnioittaminen ja eettiset kysymykset. Niitä voi Aaltolan mukaan pyytää ilman, että tekee siitä julmaa viihdettä

– Vieraslajien syntyminen on ihmisten vika. Eläimiä ei tulisi rangaista asiasta, johon ne eivät ole edes syyllisiä. Kunnioituksen periaate ja kärsimysten minimoiminen ulottuu myös näihin lajeihin.

Todellinen motiivi?

Aaltolan terveiset kilpailun järjestäjälle: ”Olisi tärkeää myös metsästäjien oman maineen kannalta, että jos eläimiä metsästetään, mukana olisi valtaosan hyväksymiä periaatteita, eli kunnioitusta ja turhan kärsimyksen välttämistä.” ISMO PEKKARINEN, AOP

Elisa Aaltola ei näe myöskään tolkkua siinä, että yhdeltä pieneltä alueelta poistetaan paljon pienpetoja. Tilanne voi pahimmillaan johtaa luonnon köyhtymiseen paikallisesti.

– Tilalle voi tällöin vaeltaa kauempaa pienpetoja, jotka saattavat tuoda esimerkiksi uusia tauteja alueelle. Tämä ei ole järkevää luontosuhdetta missään nimessä. Kettu, näätä, mäyrä kuuluvat Suomen luontoon, Aaltola sanoo.

Aaltola ihmettelee, miksi suuri osa metsästettävistä lajeista ovat kotoisia lajeja. Erityisesti hän ihmettelee, miksi mäyrää metsästetään näissä kilpailuissa.

– Mäyrä on harmiton laji, jonka moni haluaisi rauhoittaa kokonaan, hän kertoo.

Yleensä pienpetojen metsästämistä perustellaan sillä, että ne syövät paikallisia vesilintuja tai metsäkanalintuja, mutta Aaltola näkee itse toisenlaisen motiivin kilpailujen takana.

– Samaan aikaan ihminen itse tappaa valtavan määrän samoja lintulajeja. Tässä on mielestäni myös se taustalla, että pienpetoja pidetään metsästäjän kilpailijana. Näkisin, että tämä on todellinen motiivi näissä tappokilpailuissa.